| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
keinottelemisensa
|
keinottelemisensa
|
| accusative
|
nom.
|
keinottelemisensa
|
keinottelemisensa
|
| gen.
|
keinottelemisensa
|
| genitive
|
keinottelemisensa
|
keinottelemistensa keinottelemisiensa
|
| partitive
|
keinottelemistaan keinottelemistansa
|
keinottelemisiaan keinottelemisiansa
|
| inessive
|
keinottelemisessaan keinottelemisessansa
|
keinottelemisissaan keinottelemisissansa
|
| elative
|
keinottelemisestaan keinottelemisestansa
|
keinottelemisistaan keinottelemisistansa
|
| illative
|
keinottelemiseensa
|
keinottelemisiinsa
|
| adessive
|
keinottelemisellaan keinottelemisellansa
|
keinottelemisillaan keinottelemisillansa
|
| ablative
|
keinottelemiseltaan keinottelemiseltansa
|
keinottelemisiltaan keinottelemisiltansa
|
| allative
|
keinottelemiselleen keinottelemisellensa
|
keinottelemisilleen keinottelemisillensa
|
| essive
|
keinottelemisenaan keinottelemisenansa
|
keinottelemisinaan keinottelemisinansa
|
| translative
|
keinottelemisekseen keinottelemiseksensa
|
keinottelemisikseen keinottelemisiksensa
|
| abessive
|
keinottelemisettaan keinottelemisettansa
|
keinottelemisittaan keinottelemisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
keinottelemisineen keinottelemisinensa
|