kelpuuttaminen

Finnish

Etymology

kelpuuttaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkelpuːtːɑminen/, [ˈk̟e̞lpuːt̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): kel‧puut‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): kel‧puut‧ta‧mi‧nen

Noun

kelpuuttaminen

  1. verbal noun of kelpuuttaa
    1. qualifying, accepting, passing, settling for

Declension

Inflection of kelpuuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kelpuuttaminen kelpuuttamiset
genitive kelpuuttamisen kelpuuttamisten
kelpuuttamisien
partitive kelpuuttamista kelpuuttamisia
illative kelpuuttamiseen kelpuuttamisiin
singular plural
nominative kelpuuttaminen kelpuuttamiset
accusative nom. kelpuuttaminen kelpuuttamiset
gen. kelpuuttamisen
genitive kelpuuttamisen kelpuuttamisten
kelpuuttamisien
partitive kelpuuttamista kelpuuttamisia
inessive kelpuuttamisessa kelpuuttamisissa
elative kelpuuttamisesta kelpuuttamisista
illative kelpuuttamiseen kelpuuttamisiin
adessive kelpuuttamisella kelpuuttamisilla
ablative kelpuuttamiselta kelpuuttamisilta
allative kelpuuttamiselle kelpuuttamisille
essive kelpuuttamisena kelpuuttamisina
translative kelpuuttamiseksi kelpuuttamisiksi
abessive kelpuuttamisetta kelpuuttamisitta
instructive — kelpuuttamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kelpuuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kelpuuttamiseni kelpuuttamiseni
accusative nom. kelpuuttamiseni kelpuuttamiseni
gen. kelpuuttamiseni
genitive kelpuuttamiseni kelpuuttamisteni
kelpuuttamisieni
partitive kelpuuttamistani kelpuuttamisiani
inessive kelpuuttamisessani kelpuuttamisissani
elative kelpuuttamisestani kelpuuttamisistani
illative kelpuuttamiseeni kelpuuttamisiini
adessive kelpuuttamisellani kelpuuttamisillani
ablative kelpuuttamiseltani kelpuuttamisiltani
allative kelpuuttamiselleni kelpuuttamisilleni
essive kelpuuttamisenani kelpuuttamisinani
translative kelpuuttamisekseni kelpuuttamisikseni
abessive kelpuuttamisettani kelpuuttamisittani
instructive — —
comitative — kelpuuttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kelpuuttamisesi kelpuuttamisesi
accusative nom. kelpuuttamisesi kelpuuttamisesi
gen. kelpuuttamisesi
genitive kelpuuttamisesi kelpuuttamistesi
kelpuuttamisiesi
partitive kelpuuttamistasi kelpuuttamisiasi
inessive kelpuuttamisessasi kelpuuttamisissasi
elative kelpuuttamisestasi kelpuuttamisistasi
illative kelpuuttamiseesi kelpuuttamisiisi
adessive kelpuuttamisellasi kelpuuttamisillasi
ablative kelpuuttamiseltasi kelpuuttamisiltasi
allative kelpuuttamisellesi kelpuuttamisillesi
essive kelpuuttamisenasi kelpuuttamisinasi
translative kelpuuttamiseksesi kelpuuttamisiksesi
abessive kelpuuttamisettasi kelpuuttamisittasi
instructive — —
comitative — kelpuuttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kelpuuttamisemme kelpuuttamisemme
accusative nom. kelpuuttamisemme kelpuuttamisemme
gen. kelpuuttamisemme
genitive kelpuuttamisemme kelpuuttamistemme
kelpuuttamisiemme
partitive kelpuuttamistamme kelpuuttamisiamme
inessive kelpuuttamisessamme kelpuuttamisissamme
elative kelpuuttamisestamme kelpuuttamisistamme
illative kelpuuttamiseemme kelpuuttamisiimme
adessive kelpuuttamisellamme kelpuuttamisillamme
ablative kelpuuttamiseltamme kelpuuttamisiltamme
allative kelpuuttamisellemme kelpuuttamisillemme
essive kelpuuttamisenamme kelpuuttamisinamme
translative kelpuuttamiseksemme kelpuuttamisiksemme
abessive kelpuuttamisettamme kelpuuttamisittamme
instructive — —
comitative — kelpuuttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kelpuuttamisenne kelpuuttamisenne
accusative nom. kelpuuttamisenne kelpuuttamisenne
gen. kelpuuttamisenne
genitive kelpuuttamisenne kelpuuttamistenne
kelpuuttamisienne
partitive kelpuuttamistanne kelpuuttamisianne
inessive kelpuuttamisessanne kelpuuttamisissanne
elative kelpuuttamisestanne kelpuuttamisistanne
illative kelpuuttamiseenne kelpuuttamisiinne
adessive kelpuuttamisellanne kelpuuttamisillanne
ablative kelpuuttamiseltanne kelpuuttamisiltanne
allative kelpuuttamisellenne kelpuuttamisillenne
essive kelpuuttamisenanne kelpuuttamisinanne
translative kelpuuttamiseksenne kelpuuttamisiksenne
abessive kelpuuttamisettanne kelpuuttamisittanne
instructive — —
comitative — kelpuuttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kelpuuttamisensa kelpuuttamisensa
accusative nom. kelpuuttamisensa kelpuuttamisensa
gen. kelpuuttamisensa
genitive kelpuuttamisensa kelpuuttamistensa
kelpuuttamisiensa
partitive kelpuuttamistaan
kelpuuttamistansa 		kelpuuttamisiaan
kelpuuttamisiansa
inessive kelpuuttamisessaan
kelpuuttamisessansa 		kelpuuttamisissaan
kelpuuttamisissansa
elative kelpuuttamisestaan
kelpuuttamisestansa 		kelpuuttamisistaan
kelpuuttamisistansa
illative kelpuuttamiseensa kelpuuttamisiinsa
adessive kelpuuttamisellaan
kelpuuttamisellansa 		kelpuuttamisillaan
kelpuuttamisillansa
ablative kelpuuttamiseltaan
kelpuuttamiseltansa 		kelpuuttamisiltaan
kelpuuttamisiltansa
allative kelpuuttamiselleen
kelpuuttamisellensa 		kelpuuttamisilleen
kelpuuttamisillensa
essive kelpuuttamisenaan
kelpuuttamisenansa 		kelpuuttamisinaan
kelpuuttamisinansa
translative kelpuuttamisekseen
kelpuuttamiseksensa 		kelpuuttamisikseen
kelpuuttamisiksensa
abessive kelpuuttamisettaan
kelpuuttamisettansa 		kelpuuttamisittaan
kelpuuttamisittansa
instructive — —
comitative — kelpuuttamisineen
kelpuuttamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.