kengittäminen

Finnish

Etymology

kengittää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkeŋːitːæminen/, [ˈk̟e̞ŋːit̪̚ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): ken‧git‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ken‧git‧tä‧mi‧nen

Noun

kengittäminen

  1. verbal noun of kengittää
    1. shoeing
    2. horseshoeing

Declension

Inflection of kengittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kengittäminen kengittämiset
genitive kengittämisen kengittämisten
kengittämisien
partitive kengittämistä kengittämisiä
illative kengittämiseen kengittämisiin
singular plural
nominative kengittäminen kengittämiset
accusative nom. kengittäminen kengittämiset
gen. kengittämisen
genitive kengittämisen kengittämisten
kengittämisien
partitive kengittämistä kengittämisiä
inessive kengittämisessä kengittämisissä
elative kengittämisestä kengittämisistä
illative kengittämiseen kengittämisiin
adessive kengittämisellä kengittämisillä
ablative kengittämiseltä kengittämisiltä
allative kengittämiselle kengittämisille
essive kengittämisenä kengittämisinä
translative kengittämiseksi kengittämisiksi
abessive kengittämisettä kengittämisittä
instructive — kengittämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kengittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kengittämiseni kengittämiseni
accusative nom. kengittämiseni kengittämiseni
gen. kengittämiseni
genitive kengittämiseni kengittämisteni
kengittämisieni
partitive kengittämistäni kengittämisiäni
inessive kengittämisessäni kengittämisissäni
elative kengittämisestäni kengittämisistäni
illative kengittämiseeni kengittämisiini
adessive kengittämiselläni kengittämisilläni
ablative kengittämiseltäni kengittämisiltäni
allative kengittämiselleni kengittämisilleni
essive kengittämisenäni kengittämisinäni
translative kengittämisekseni kengittämisikseni
abessive kengittämisettäni kengittämisittäni
instructive — —
comitative — kengittämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kengittämisesi kengittämisesi
accusative nom. kengittämisesi kengittämisesi
gen. kengittämisesi
genitive kengittämisesi kengittämistesi
kengittämisiesi
partitive kengittämistäsi kengittämisiäsi
inessive kengittämisessäsi kengittämisissäsi
elative kengittämisestäsi kengittämisistäsi
illative kengittämiseesi kengittämisiisi
adessive kengittämiselläsi kengittämisilläsi
ablative kengittämiseltäsi kengittämisiltäsi
allative kengittämisellesi kengittämisillesi
essive kengittämisenäsi kengittämisinäsi
translative kengittämiseksesi kengittämisiksesi
abessive kengittämisettäsi kengittämisittäsi
instructive — —
comitative — kengittämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kengittämisemme kengittämisemme
accusative nom. kengittämisemme kengittämisemme
gen. kengittämisemme
genitive kengittämisemme kengittämistemme
kengittämisiemme
partitive kengittämistämme kengittämisiämme
inessive kengittämisessämme kengittämisissämme
elative kengittämisestämme kengittämisistämme
illative kengittämiseemme kengittämisiimme
adessive kengittämisellämme kengittämisillämme
ablative kengittämiseltämme kengittämisiltämme
allative kengittämisellemme kengittämisillemme
essive kengittämisenämme kengittämisinämme
translative kengittämiseksemme kengittämisiksemme
abessive kengittämisettämme kengittämisittämme
instructive — —
comitative — kengittämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kengittämisenne kengittämisenne
accusative nom. kengittämisenne kengittämisenne
gen. kengittämisenne
genitive kengittämisenne kengittämistenne
kengittämisienne
partitive kengittämistänne kengittämisiänne
inessive kengittämisessänne kengittämisissänne
elative kengittämisestänne kengittämisistänne
illative kengittämiseenne kengittämisiinne
adessive kengittämisellänne kengittämisillänne
ablative kengittämiseltänne kengittämisiltänne
allative kengittämisellenne kengittämisillenne
essive kengittämisenänne kengittämisinänne
translative kengittämiseksenne kengittämisiksenne
abessive kengittämisettänne kengittämisittänne
instructive — —
comitative — kengittämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kengittämisensä kengittämisensä
accusative nom. kengittämisensä kengittämisensä
gen. kengittämisensä
genitive kengittämisensä kengittämistensä
kengittämisiensä
partitive kengittämistään
kengittämistänsä 		kengittämisiään
kengittämisiänsä
inessive kengittämisessään
kengittämisessänsä 		kengittämisissään
kengittämisissänsä
elative kengittämisestään
kengittämisestänsä 		kengittämisistään
kengittämisistänsä
illative kengittämiseensä kengittämisiinsä
adessive kengittämisellään
kengittämisellänsä 		kengittämisillään
kengittämisillänsä
ablative kengittämiseltään
kengittämiseltänsä 		kengittämisiltään
kengittämisiltänsä
allative kengittämiselleen
kengittämisellensä 		kengittämisilleen
kengittämisillensä
essive kengittämisenään
kengittämisenänsä 		kengittämisinään
kengittämisinänsä
translative kengittämisekseen
kengittämiseksensä 		kengittämisikseen
kengittämisiksensä
abessive kengittämisettään
kengittämisettänsä 		kengittämisittään
kengittämisittänsä
instructive — —
comitative — kengittämisineen
kengittämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.