kertautuminen

Finnish

Etymology

kertautua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkertɑu̯tuminen/, [ˈk̟e̞rt̪ɑ̝u̯ˌt̪umine̞n]
  • Rhymes: -uminen
  • Syllabification(key): ker‧tau‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ker‧tau‧tu‧mi‧nen

Noun

kertautuminen

  1. verbal noun of kertautua
    1. recurring, repeating, reoccurring

Declension

Inflection of kertautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kertautuminen kertautumiset
genitive kertautumisen kertautumisten
kertautumisien
partitive kertautumista kertautumisia
illative kertautumiseen kertautumisiin
singular plural
nominative kertautuminen kertautumiset
accusative nom. kertautuminen kertautumiset
gen. kertautumisen
genitive kertautumisen kertautumisten
kertautumisien
partitive kertautumista kertautumisia
inessive kertautumisessa kertautumisissa
elative kertautumisesta kertautumisista
illative kertautumiseen kertautumisiin
adessive kertautumisella kertautumisilla
ablative kertautumiselta kertautumisilta
allative kertautumiselle kertautumisille
essive kertautumisena kertautumisina
translative kertautumiseksi kertautumisiksi
abessive kertautumisetta kertautumisitta
instructive — kertautumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kertautuminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kertautumiseni kertautumiseni
accusative nom. kertautumiseni kertautumiseni
gen. kertautumiseni
genitive kertautumiseni kertautumisteni
kertautumisieni
partitive kertautumistani kertautumisiani
inessive kertautumisessani kertautumisissani
elative kertautumisestani kertautumisistani
illative kertautumiseeni kertautumisiini
adessive kertautumisellani kertautumisillani
ablative kertautumiseltani kertautumisiltani
allative kertautumiselleni kertautumisilleni
essive kertautumisenani kertautumisinani
translative kertautumisekseni kertautumisikseni
abessive kertautumisettani kertautumisittani
instructive — —
comitative — kertautumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kertautumisesi kertautumisesi
accusative nom. kertautumisesi kertautumisesi
gen. kertautumisesi
genitive kertautumisesi kertautumistesi
kertautumisiesi
partitive kertautumistasi kertautumisiasi
inessive kertautumisessasi kertautumisissasi
elative kertautumisestasi kertautumisistasi
illative kertautumiseesi kertautumisiisi
adessive kertautumisellasi kertautumisillasi
ablative kertautumiseltasi kertautumisiltasi
allative kertautumisellesi kertautumisillesi
essive kertautumisenasi kertautumisinasi
translative kertautumiseksesi kertautumisiksesi
abessive kertautumisettasi kertautumisittasi
instructive — —
comitative — kertautumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kertautumisemme kertautumisemme
accusative nom. kertautumisemme kertautumisemme
gen. kertautumisemme
genitive kertautumisemme kertautumistemme
kertautumisiemme
partitive kertautumistamme kertautumisiamme
inessive kertautumisessamme kertautumisissamme
elative kertautumisestamme kertautumisistamme
illative kertautumiseemme kertautumisiimme
adessive kertautumisellamme kertautumisillamme
ablative kertautumiseltamme kertautumisiltamme
allative kertautumisellemme kertautumisillemme
essive kertautumisenamme kertautumisinamme
translative kertautumiseksemme kertautumisiksemme
abessive kertautumisettamme kertautumisittamme
instructive — —
comitative — kertautumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kertautumisenne kertautumisenne
accusative nom. kertautumisenne kertautumisenne
gen. kertautumisenne
genitive kertautumisenne kertautumistenne
kertautumisienne
partitive kertautumistanne kertautumisianne
inessive kertautumisessanne kertautumisissanne
elative kertautumisestanne kertautumisistanne
illative kertautumiseenne kertautumisiinne
adessive kertautumisellanne kertautumisillanne
ablative kertautumiseltanne kertautumisiltanne
allative kertautumisellenne kertautumisillenne
essive kertautumisenanne kertautumisinanne
translative kertautumiseksenne kertautumisiksenne
abessive kertautumisettanne kertautumisittanne
instructive — —
comitative — kertautumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kertautumisensa kertautumisensa
accusative nom. kertautumisensa kertautumisensa
gen. kertautumisensa
genitive kertautumisensa kertautumistensa
kertautumisiensa
partitive kertautumistaan
kertautumistansa 		kertautumisiaan
kertautumisiansa
inessive kertautumisessaan
kertautumisessansa 		kertautumisissaan
kertautumisissansa
elative kertautumisestaan
kertautumisestansa 		kertautumisistaan
kertautumisistansa
illative kertautumiseensa kertautumisiinsa
adessive kertautumisellaan
kertautumisellansa 		kertautumisillaan
kertautumisillansa
ablative kertautumiseltaan
kertautumiseltansa 		kertautumisiltaan
kertautumisiltansa
allative kertautumiselleen
kertautumisellensa 		kertautumisilleen
kertautumisillensa
essive kertautumisenaan
kertautumisenansa 		kertautumisinaan
kertautumisinansa
translative kertautumisekseen
kertautumiseksensa 		kertautumisikseen
kertautumisiksensa
abessive kertautumisettaan
kertautumisettansa 		kertautumisittaan
kertautumisittansa
instructive — —
comitative — kertautumisineen
kertautumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.