kielenopetus

Finnish

Etymology

kielen +‎ opetus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkie̯lenˌopetus/, [ˈk̟ie̞̯le̞nˌo̞pe̞t̪us̠]
  • Rhymes: -opetus
  • Syllabification(key): kie‧len‧o‧pe‧tus
  • Hyphenation(key): kielen‧ope‧tus

Noun

kielenopetus

  1. language teaching

Declension

Inflection of kielenopetus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kielenopetus kielenopetukset
genitive kielenopetuksen kielenopetusten
kielenopetuksien
partitive kielenopetusta kielenopetuksia
illative kielenopetukseen kielenopetuksiin
singular plural
nominative kielenopetus kielenopetukset
accusative nom. kielenopetus kielenopetukset
gen. kielenopetuksen
genitive kielenopetuksen kielenopetusten
kielenopetuksien
partitive kielenopetusta kielenopetuksia
inessive kielenopetuksessa kielenopetuksissa
elative kielenopetuksesta kielenopetuksista
illative kielenopetukseen kielenopetuksiin
adessive kielenopetuksella kielenopetuksilla
ablative kielenopetukselta kielenopetuksilta
allative kielenopetukselle kielenopetuksille
essive kielenopetuksena kielenopetuksina
translative kielenopetukseksi kielenopetuksiksi
abessive kielenopetuksetta kielenopetuksitta
instructive — kielenopetuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kielenopetus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kielenopetukseni kielenopetukseni
accusative nom. kielenopetukseni kielenopetukseni
gen. kielenopetukseni
genitive kielenopetukseni kielenopetusteni
kielenopetuksieni
partitive kielenopetustani kielenopetuksiani
inessive kielenopetuksessani kielenopetuksissani
elative kielenopetuksestani kielenopetuksistani
illative kielenopetukseeni kielenopetuksiini
adessive kielenopetuksellani kielenopetuksillani
ablative kielenopetukseltani kielenopetuksiltani
allative kielenopetukselleni kielenopetuksilleni
essive kielenopetuksenani kielenopetuksinani
translative kielenopetuksekseni kielenopetuksikseni
abessive kielenopetuksettani kielenopetuksittani
instructive — —
comitative — kielenopetuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kielenopetuksesi kielenopetuksesi
accusative nom. kielenopetuksesi kielenopetuksesi
gen. kielenopetuksesi
genitive kielenopetuksesi kielenopetustesi
kielenopetuksiesi
partitive kielenopetustasi kielenopetuksiasi
inessive kielenopetuksessasi kielenopetuksissasi
elative kielenopetuksestasi kielenopetuksistasi
illative kielenopetukseesi kielenopetuksiisi
adessive kielenopetuksellasi kielenopetuksillasi
ablative kielenopetukseltasi kielenopetuksiltasi
allative kielenopetuksellesi kielenopetuksillesi
essive kielenopetuksenasi kielenopetuksinasi
translative kielenopetukseksesi kielenopetuksiksesi
abessive kielenopetuksettasi kielenopetuksittasi
instructive — —
comitative — kielenopetuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kielenopetuksemme kielenopetuksemme
accusative nom. kielenopetuksemme kielenopetuksemme
gen. kielenopetuksemme
genitive kielenopetuksemme kielenopetustemme
kielenopetuksiemme
partitive kielenopetustamme kielenopetuksiamme
inessive kielenopetuksessamme kielenopetuksissamme
elative kielenopetuksestamme kielenopetuksistamme
illative kielenopetukseemme kielenopetuksiimme
adessive kielenopetuksellamme kielenopetuksillamme
ablative kielenopetukseltamme kielenopetuksiltamme
allative kielenopetuksellemme kielenopetuksillemme
essive kielenopetuksenamme kielenopetuksinamme
translative kielenopetukseksemme kielenopetuksiksemme
abessive kielenopetuksettamme kielenopetuksittamme
instructive — —
comitative — kielenopetuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kielenopetuksenne kielenopetuksenne
accusative nom. kielenopetuksenne kielenopetuksenne
gen. kielenopetuksenne
genitive kielenopetuksenne kielenopetustenne
kielenopetuksienne
partitive kielenopetustanne kielenopetuksianne
inessive kielenopetuksessanne kielenopetuksissanne
elative kielenopetuksestanne kielenopetuksistanne
illative kielenopetukseenne kielenopetuksiinne
adessive kielenopetuksellanne kielenopetuksillanne
ablative kielenopetukseltanne kielenopetuksiltanne
allative kielenopetuksellenne kielenopetuksillenne
essive kielenopetuksenanne kielenopetuksinanne
translative kielenopetukseksenne kielenopetuksiksenne
abessive kielenopetuksettanne kielenopetuksittanne
instructive — —
comitative — kielenopetuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kielenopetuksensa kielenopetuksensa
accusative nom. kielenopetuksensa kielenopetuksensa
gen. kielenopetuksensa
genitive kielenopetuksensa kielenopetustensa
kielenopetuksiensa
partitive kielenopetustaan
kielenopetustansa 		kielenopetuksiaan
kielenopetuksiansa
inessive kielenopetuksessaan
kielenopetuksessansa 		kielenopetuksissaan
kielenopetuksissansa
elative kielenopetuksestaan
kielenopetuksestansa 		kielenopetuksistaan
kielenopetuksistansa
illative kielenopetukseensa kielenopetuksiinsa
adessive kielenopetuksellaan
kielenopetuksellansa 		kielenopetuksillaan
kielenopetuksillansa
ablative kielenopetukseltaan
kielenopetukseltansa 		kielenopetuksiltaan
kielenopetuksiltansa
allative kielenopetukselleen
kielenopetuksellensa 		kielenopetuksilleen
kielenopetuksillensa
essive kielenopetuksenaan
kielenopetuksenansa 		kielenopetuksinaan
kielenopetuksinansa
translative kielenopetuksekseen
kielenopetukseksensa 		kielenopetuksikseen
kielenopetuksiksensa
abessive kielenopetuksettaan
kielenopetuksettansa 		kielenopetuksittaan
kielenopetuksittansa
instructive — —
comitative — kielenopetuksineen
kielenopetuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.