| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
kielikokeensa
|
kielikokeensa
|
| accusative
|
nom.
|
kielikokeensa
|
kielikokeensa
|
| gen.
|
kielikokeensa
|
| genitive
|
kielikokeensa
|
kielikokeidensa kielikokeittensa
|
| partitive
|
kielikoettaan kielikoettansa
|
kielikokeitaan kielikokeitansa
|
| inessive
|
kielikokeessaan kielikokeessansa
|
kielikokeissaan kielikokeissansa
|
| elative
|
kielikokeestaan kielikokeestansa
|
kielikokeistaan kielikokeistansa
|
| illative
|
kielikokeeseensa
|
kielikokeisiinsa kielikokeihinsa
|
| adessive
|
kielikokeellaan kielikokeellansa
|
kielikokeillaan kielikokeillansa
|
| ablative
|
kielikokeeltaan kielikokeeltansa
|
kielikokeiltaan kielikokeiltansa
|
| allative
|
kielikokeelleen kielikokeellensa
|
kielikokeilleen kielikokeillensa
|
| essive
|
kielikokeenaan kielikokeenansa
|
kielikokeinaan kielikokeinansa
|
| translative
|
kielikokeekseen kielikokeeksensa
|
kielikokeikseen kielikokeiksensa
|
| abessive
|
kielikokeettaan kielikokeettansa
|
kielikokeittaan kielikokeittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
kielikokeineen kielikokeinensa
|