third-person possessor
|
|
singular
|
plural
|
nominative
|
kielikokeensa
|
kielikokeensa
|
accusative
|
nom.
|
kielikokeensa
|
kielikokeensa
|
gen.
|
kielikokeensa
|
genitive
|
kielikokeensa
|
kielikokeidensa kielikokeittensa
|
partitive
|
kielikoettaan kielikoettansa
|
kielikokeitaan kielikokeitansa
|
inessive
|
kielikokeessaan kielikokeessansa
|
kielikokeissaan kielikokeissansa
|
elative
|
kielikokeestaan kielikokeestansa
|
kielikokeistaan kielikokeistansa
|
illative
|
kielikokeeseensa
|
kielikokeisiinsa kielikokeihinsa
|
adessive
|
kielikokeellaan kielikokeellansa
|
kielikokeillaan kielikokeillansa
|
ablative
|
kielikokeeltaan kielikokeeltansa
|
kielikokeiltaan kielikokeiltansa
|
allative
|
kielikokeelleen kielikokeellensa
|
kielikokeilleen kielikokeillensa
|
essive
|
kielikokeenaan kielikokeenansa
|
kielikokeinaan kielikokeinansa
|
translative
|
kielikokeekseen kielikokeeksensa
|
kielikokeikseen kielikokeiksensa
|
abessive
|
kielikokeettaan kielikokeettansa
|
kielikokeittaan kielikokeittansa
|
instructive
|
—
|
—
|
comitative
|
— |
kielikokeineen kielikokeinensa
|