kielikohtainen

Finnish

Etymology

kieli +‎ -kohtainen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkie̯liˌkohtɑi̯nen/, [ˈk̟ie̞̯liˌko̞xt̪ɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ohtɑinen
  • Syllabification(key): kie‧li‧koh‧tai‧nen
  • Hyphenation(key): kieli‧kohtai‧nen

Adjective

kielikohtainen

  1. language-specific, by language, depending on the language

Declension

Inflection of kielikohtainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kielikohtainen kielikohtaiset
genitive kielikohtaisen kielikohtaisten
kielikohtaisien
partitive kielikohtaista kielikohtaisia
illative kielikohtaiseen kielikohtaisiin
singular plural
nominative kielikohtainen kielikohtaiset
accusative nom. kielikohtainen kielikohtaiset
gen. kielikohtaisen
genitive kielikohtaisen kielikohtaisten
kielikohtaisien
partitive kielikohtaista kielikohtaisia
inessive kielikohtaisessa kielikohtaisissa
elative kielikohtaisesta kielikohtaisista
illative kielikohtaiseen kielikohtaisiin
adessive kielikohtaisella kielikohtaisilla
ablative kielikohtaiselta kielikohtaisilta
allative kielikohtaiselle kielikohtaisille
essive kielikohtaisena kielikohtaisina
translative kielikohtaiseksi kielikohtaisiksi
abessive kielikohtaisetta kielikohtaisitta
instructive — kielikohtaisin
comitative — kielikohtaisine
Possessive forms of kielikohtainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kielikohtaiseni kielikohtaiseni
accusative nom. kielikohtaiseni kielikohtaiseni
gen. kielikohtaiseni
genitive kielikohtaiseni kielikohtaisteni
kielikohtaisieni
partitive kielikohtaistani kielikohtaisiani
inessive kielikohtaisessani kielikohtaisissani
elative kielikohtaisestani kielikohtaisistani
illative kielikohtaiseeni kielikohtaisiini
adessive kielikohtaisellani kielikohtaisillani
ablative kielikohtaiseltani kielikohtaisiltani
allative kielikohtaiselleni kielikohtaisilleni
essive kielikohtaisenani kielikohtaisinani
translative kielikohtaisekseni kielikohtaisikseni
abessive kielikohtaisettani kielikohtaisittani
instructive — —
comitative — kielikohtaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kielikohtaisesi kielikohtaisesi
accusative nom. kielikohtaisesi kielikohtaisesi
gen. kielikohtaisesi
genitive kielikohtaisesi kielikohtaistesi
kielikohtaisiesi
partitive kielikohtaistasi kielikohtaisiasi
inessive kielikohtaisessasi kielikohtaisissasi
elative kielikohtaisestasi kielikohtaisistasi
illative kielikohtaiseesi kielikohtaisiisi
adessive kielikohtaisellasi kielikohtaisillasi
ablative kielikohtaiseltasi kielikohtaisiltasi
allative kielikohtaisellesi kielikohtaisillesi
essive kielikohtaisenasi kielikohtaisinasi
translative kielikohtaiseksesi kielikohtaisiksesi
abessive kielikohtaisettasi kielikohtaisittasi
instructive — —
comitative — kielikohtaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kielikohtaisemme kielikohtaisemme
accusative nom. kielikohtaisemme kielikohtaisemme
gen. kielikohtaisemme
genitive kielikohtaisemme kielikohtaistemme
kielikohtaisiemme
partitive kielikohtaistamme kielikohtaisiamme
inessive kielikohtaisessamme kielikohtaisissamme
elative kielikohtaisestamme kielikohtaisistamme
illative kielikohtaiseemme kielikohtaisiimme
adessive kielikohtaisellamme kielikohtaisillamme
ablative kielikohtaiseltamme kielikohtaisiltamme
allative kielikohtaisellemme kielikohtaisillemme
essive kielikohtaisenamme kielikohtaisinamme
translative kielikohtaiseksemme kielikohtaisiksemme
abessive kielikohtaisettamme kielikohtaisittamme
instructive — —
comitative — kielikohtaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kielikohtaisenne kielikohtaisenne
accusative nom. kielikohtaisenne kielikohtaisenne
gen. kielikohtaisenne
genitive kielikohtaisenne kielikohtaistenne
kielikohtaisienne
partitive kielikohtaistanne kielikohtaisianne
inessive kielikohtaisessanne kielikohtaisissanne
elative kielikohtaisestanne kielikohtaisistanne
illative kielikohtaiseenne kielikohtaisiinne
adessive kielikohtaisellanne kielikohtaisillanne
ablative kielikohtaiseltanne kielikohtaisiltanne
allative kielikohtaisellenne kielikohtaisillenne
essive kielikohtaisenanne kielikohtaisinanne
translative kielikohtaiseksenne kielikohtaisiksenne
abessive kielikohtaisettanne kielikohtaisittanne
instructive — —
comitative — kielikohtaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kielikohtaisensa kielikohtaisensa
accusative nom. kielikohtaisensa kielikohtaisensa
gen. kielikohtaisensa
genitive kielikohtaisensa kielikohtaistensa
kielikohtaisiensa
partitive kielikohtaistaan
kielikohtaistansa 		kielikohtaisiaan
kielikohtaisiansa
inessive kielikohtaisessaan
kielikohtaisessansa 		kielikohtaisissaan
kielikohtaisissansa
elative kielikohtaisestaan
kielikohtaisestansa 		kielikohtaisistaan
kielikohtaisistansa
illative kielikohtaiseensa kielikohtaisiinsa
adessive kielikohtaisellaan
kielikohtaisellansa 		kielikohtaisillaan
kielikohtaisillansa
ablative kielikohtaiseltaan
kielikohtaiseltansa 		kielikohtaisiltaan
kielikohtaisiltansa
allative kielikohtaiselleen
kielikohtaisellensa 		kielikohtaisilleen
kielikohtaisillensa
essive kielikohtaisenaan
kielikohtaisenansa 		kielikohtaisinaan
kielikohtaisinansa
translative kielikohtaisekseen
kielikohtaiseksensa 		kielikohtaisikseen
kielikohtaisiksensa
abessive kielikohtaisettaan
kielikohtaisettansa 		kielikohtaisittaan
kielikohtaisittansa
instructive — —
comitative — kielikohtaisineen
kielikohtaisinensa

Derived terms

  • kielikohtaisesti
  • kielikohtaisuus
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.