kieliopillinen

Finnish

Etymology

kielioppi +‎ -llinen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkie̯liˌopilːinen/, [ˈk̟ie̞̯liˌo̞pilˌline̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): kie‧li‧o‧pil‧li‧nen
  • Hyphenation(key): kieli‧opil‧li‧nen

Adjective

kieliopillinen

  1. grammatical

Declension

Inflection of kieliopillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kieliopillinen kieliopilliset
genitive kieliopillisen kieliopillisten
kieliopillisien
partitive kieliopillista kieliopillisia
illative kieliopilliseen kieliopillisiin
singular plural
nominative kieliopillinen kieliopilliset
accusative nom. kieliopillinen kieliopilliset
gen. kieliopillisen
genitive kieliopillisen kieliopillisten
kieliopillisien
partitive kieliopillista kieliopillisia
inessive kieliopillisessa kieliopillisissa
elative kieliopillisesta kieliopillisista
illative kieliopilliseen kieliopillisiin
adessive kieliopillisella kieliopillisilla
ablative kieliopilliselta kieliopillisilta
allative kieliopilliselle kieliopillisille
essive kieliopillisena kieliopillisina
translative kieliopilliseksi kieliopillisiksi
abessive kieliopillisetta kieliopillisitta
instructive — kieliopillisin
comitative — kieliopillisine
Possessive forms of kieliopillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kieliopilliseni kieliopilliseni
accusative nom. kieliopilliseni kieliopilliseni
gen. kieliopilliseni
genitive kieliopilliseni kieliopillisteni
kieliopillisieni
partitive kieliopillistani kieliopillisiani
inessive kieliopillisessani kieliopillisissani
elative kieliopillisestani kieliopillisistani
illative kieliopilliseeni kieliopillisiini
adessive kieliopillisellani kieliopillisillani
ablative kieliopilliseltani kieliopillisiltani
allative kieliopilliselleni kieliopillisilleni
essive kieliopillisenani kieliopillisinani
translative kieliopillisekseni kieliopillisikseni
abessive kieliopillisettani kieliopillisittani
instructive — —
comitative — kieliopillisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kieliopillisesi kieliopillisesi
accusative nom. kieliopillisesi kieliopillisesi
gen. kieliopillisesi
genitive kieliopillisesi kieliopillistesi
kieliopillisiesi
partitive kieliopillistasi kieliopillisiasi
inessive kieliopillisessasi kieliopillisissasi
elative kieliopillisestasi kieliopillisistasi
illative kieliopilliseesi kieliopillisiisi
adessive kieliopillisellasi kieliopillisillasi
ablative kieliopilliseltasi kieliopillisiltasi
allative kieliopillisellesi kieliopillisillesi
essive kieliopillisenasi kieliopillisinasi
translative kieliopilliseksesi kieliopillisiksesi
abessive kieliopillisettasi kieliopillisittasi
instructive — —
comitative — kieliopillisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kieliopillisemme kieliopillisemme
accusative nom. kieliopillisemme kieliopillisemme
gen. kieliopillisemme
genitive kieliopillisemme kieliopillistemme
kieliopillisiemme
partitive kieliopillistamme kieliopillisiamme
inessive kieliopillisessamme kieliopillisissamme
elative kieliopillisestamme kieliopillisistamme
illative kieliopilliseemme kieliopillisiimme
adessive kieliopillisellamme kieliopillisillamme
ablative kieliopilliseltamme kieliopillisiltamme
allative kieliopillisellemme kieliopillisillemme
essive kieliopillisenamme kieliopillisinamme
translative kieliopilliseksemme kieliopillisiksemme
abessive kieliopillisettamme kieliopillisittamme
instructive — —
comitative — kieliopillisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kieliopillisenne kieliopillisenne
accusative nom. kieliopillisenne kieliopillisenne
gen. kieliopillisenne
genitive kieliopillisenne kieliopillistenne
kieliopillisienne
partitive kieliopillistanne kieliopillisianne
inessive kieliopillisessanne kieliopillisissanne
elative kieliopillisestanne kieliopillisistanne
illative kieliopilliseenne kieliopillisiinne
adessive kieliopillisellanne kieliopillisillanne
ablative kieliopilliseltanne kieliopillisiltanne
allative kieliopillisellenne kieliopillisillenne
essive kieliopillisenanne kieliopillisinanne
translative kieliopilliseksenne kieliopillisiksenne
abessive kieliopillisettanne kieliopillisittanne
instructive — —
comitative — kieliopillisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kieliopillisensa kieliopillisensa
accusative nom. kieliopillisensa kieliopillisensa
gen. kieliopillisensa
genitive kieliopillisensa kieliopillistensa
kieliopillisiensa
partitive kieliopillistaan
kieliopillistansa 		kieliopillisiaan
kieliopillisiansa
inessive kieliopillisessaan
kieliopillisessansa 		kieliopillisissaan
kieliopillisissansa
elative kieliopillisestaan
kieliopillisestansa 		kieliopillisistaan
kieliopillisistansa
illative kieliopilliseensa kieliopillisiinsa
adessive kieliopillisellaan
kieliopillisellansa 		kieliopillisillaan
kieliopillisillansa
ablative kieliopilliseltaan
kieliopilliseltansa 		kieliopillisiltaan
kieliopillisiltansa
allative kieliopilliselleen
kieliopillisellensa 		kieliopillisilleen
kieliopillisillensa
essive kieliopillisenaan
kieliopillisenansa 		kieliopillisinaan
kieliopillisinansa
translative kieliopillisekseen
kieliopilliseksensa 		kieliopillisikseen
kieliopillisiksensa
abessive kieliopillisettaan
kieliopillisettansa 		kieliopillisittaan
kieliopillisittansa
instructive — —
comitative — kieliopillisineen
kieliopillisinensa

Derived terms

compounds

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.