kihertää

Finnish

Etymology 1

Onomatopoeic. From kih- +‎ -ertää.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkihertæːˣ/, [ˈk̟iɦe̞rt̪æː(ʔ)]
  • Rhymes: -ihertæː
  • Syllabification(key): ki‧her‧tää
  • Hyphenation(key): ki‧her‧tää

Verb

kihertää

  1. (intransitive) to giggle, to snicker [with allative ‘at’]
Conjugation
Inflection of kihertää (Kotus type 54*K/huutaa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiherrän en kiherrä 1st sing. olen kihertänyt en ole kihertänyt
2nd sing. kiherrät et kiherrä 2nd sing. olet kihertänyt et ole kihertänyt
3rd sing. kihertää ei kiherrä 3rd sing. on kihertänyt ei ole kihertänyt
1st plur. kiherrämme emme kiherrä 1st plur. olemme kihertäneet emme ole kihertäneet
2nd plur. kiherrätte ette kiherrä 2nd plur. olette kihertäneet ette ole kihertäneet
3rd plur. kihertävät eivät kiherrä 3rd plur. ovat kihertäneet eivät ole kihertäneet
passive kiherretään ei kiherretä passive on kiherretty ei ole kiherretty
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kihersin en kihertänyt 1st sing. olin kihertänyt en ollut kihertänyt
2nd sing. kihersit et kihertänyt 2nd sing. olit kihertänyt et ollut kihertänyt
3rd sing. kihersi ei kihertänyt 3rd sing. oli kihertänyt ei ollut kihertänyt
1st plur. kihersimme emme kihertäneet 1st plur. olimme kihertäneet emme olleet kihertäneet
2nd plur. kihersitte ette kihertäneet 2nd plur. olitte kihertäneet ette olleet kihertäneet
3rd plur. kihersivät eivät kihertäneet 3rd plur. olivat kihertäneet eivät olleet kihertäneet
passive kiherrettiin ei kiherretty passive oli kiherretty ei ollut kiherretty
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kihertäisin en kihertäisi 1st sing. olisin kihertänyt en olisi kihertänyt
2nd sing. kihertäisit et kihertäisi 2nd sing. olisit kihertänyt et olisi kihertänyt
3rd sing. kihertäisi ei kihertäisi 3rd sing. olisi kihertänyt ei olisi kihertänyt
1st plur. kihertäisimme emme kihertäisi 1st plur. olisimme kihertäneet emme olisi kihertäneet
2nd plur. kihertäisitte ette kihertäisi 2nd plur. olisitte kihertäneet ette olisi kihertäneet
3rd plur. kihertäisivät eivät kihertäisi 3rd plur. olisivat kihertäneet eivät olisi kihertäneet
passive kiherrettäisiin ei kiherrettäisi passive olisi kiherretty ei olisi kiherretty
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kiherrä älä kiherrä 2nd sing. — —
3rd sing. kihertäköön älköön kihertäkö 3rd sing. olkoon kihertänyt älköön olko kihertänyt
1st plur. kihertäkäämme älkäämme kihertäkö 1st plur. — —
2nd plur. kihertäkää älkää kihertäkö 2nd plur. — —
3rd plur. kihertäkööt älkööt kihertäkö 3rd plur. olkoot kihertäneet älkööt olko kihertäneet
passive kiherrettäköön älköön kiherrettäkö passive olkoon kiherretty älköön olko kiherretty
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kihertänen en kihertäne 1st sing. lienen kihertänyt en liene kihertänyt
2nd sing. kihertänet et kihertäne 2nd sing. lienet kihertänyt et liene kihertänyt
3rd sing. kihertänee ei kihertäne 3rd sing. lienee kihertänyt ei liene kihertänyt
1st plur. kihertänemme emme kihertäne 1st plur. lienemme kihertäneet emme liene kihertäneet
2nd plur. kihertänette ette kihertäne 2nd plur. lienette kihertäneet ette liene kihertäneet
3rd plur. kihertänevät eivät kihertäne 3rd plur. lienevät kihertäneet eivät liene kihertäneet
passive kiherrettäneen ei kiherrettäne passive lienee kiherretty ei liene kiherretty
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kihertää present kihertävä kiherrettävä
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kihertääkseni kihertääksemme
2nd kihertääksesi kihertääksenne
3rd kihertääkseen
kihertääksensä
past kihertänyt kiherretty
2nd inessive2 kihertäessä kiherrettäessä agent4 kihertämä
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kihertäessäni kihertäessämme
2nd kihertäessäsi kihertäessänne
3rd kihertäessään
kihertäessänsä
negative kihertämätön
instructive kihertäen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form kihertää does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive kihertämässä —
elative kihertämästä —
illative kihertämään —
adessive kihertämällä —
abessive kihertämättä —
instructive kihertämän kiherrettämän
4th3 verbal noun kihertäminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kihertämäisilläni kihertämäisillämme
2nd kihertämäisilläsi kihertämäisillänne
3rd kihertämäisillään
kihertämäisillänsä
Derived terms

Further reading

Etymology 2

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkihertæː/, [ˈk̟iɦe̞rt̪æː]
  • Rhymes: -ihertæː
  • Syllabification(key): ki‧her‧tää
  • Hyphenation(key): ki‧her‧tää

Verb

kihertää

  1. third-person singular present indicative of kihertää
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.