kiidättäminen

Finnish

Etymology

kiidättää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiːdætːæminen/, [ˈk̟iːdæt̪̚ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): kii‧dät‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): kii‧dät‧tä‧mi‧nen

Noun

kiidättäminen

  1. verbal noun of kiidättää
    1. rushing (transporting or carrying someone or something with speed)

Declension

Inflection of kiidättäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kiidättäminen kiidättämiset
genitive kiidättämisen kiidättämisten
kiidättämisien
partitive kiidättämistä kiidättämisiä
illative kiidättämiseen kiidättämisiin
singular plural
nominative kiidättäminen kiidättämiset
accusative nom. kiidättäminen kiidättämiset
gen. kiidättämisen
genitive kiidättämisen kiidättämisten
kiidättämisien
partitive kiidättämistä kiidättämisiä
inessive kiidättämisessä kiidättämisissä
elative kiidättämisestä kiidättämisistä
illative kiidättämiseen kiidättämisiin
adessive kiidättämisellä kiidättämisillä
ablative kiidättämiseltä kiidättämisiltä
allative kiidättämiselle kiidättämisille
essive kiidättämisenä kiidättämisinä
translative kiidättämiseksi kiidättämisiksi
abessive kiidättämisettä kiidättämisittä
instructive — kiidättämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiidättäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiidättämiseni kiidättämiseni
accusative nom. kiidättämiseni kiidättämiseni
gen. kiidättämiseni
genitive kiidättämiseni kiidättämisteni
kiidättämisieni
partitive kiidättämistäni kiidättämisiäni
inessive kiidättämisessäni kiidättämisissäni
elative kiidättämisestäni kiidättämisistäni
illative kiidättämiseeni kiidättämisiini
adessive kiidättämiselläni kiidättämisilläni
ablative kiidättämiseltäni kiidättämisiltäni
allative kiidättämiselleni kiidättämisilleni
essive kiidättämisenäni kiidättämisinäni
translative kiidättämisekseni kiidättämisikseni
abessive kiidättämisettäni kiidättämisittäni
instructive — —
comitative — kiidättämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiidättämisesi kiidättämisesi
accusative nom. kiidättämisesi kiidättämisesi
gen. kiidättämisesi
genitive kiidättämisesi kiidättämistesi
kiidättämisiesi
partitive kiidättämistäsi kiidättämisiäsi
inessive kiidättämisessäsi kiidättämisissäsi
elative kiidättämisestäsi kiidättämisistäsi
illative kiidättämiseesi kiidättämisiisi
adessive kiidättämiselläsi kiidättämisilläsi
ablative kiidättämiseltäsi kiidättämisiltäsi
allative kiidättämisellesi kiidättämisillesi
essive kiidättämisenäsi kiidättämisinäsi
translative kiidättämiseksesi kiidättämisiksesi
abessive kiidättämisettäsi kiidättämisittäsi
instructive — —
comitative — kiidättämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiidättämisemme kiidättämisemme
accusative nom. kiidättämisemme kiidättämisemme
gen. kiidättämisemme
genitive kiidättämisemme kiidättämistemme
kiidättämisiemme
partitive kiidättämistämme kiidättämisiämme
inessive kiidättämisessämme kiidättämisissämme
elative kiidättämisestämme kiidättämisistämme
illative kiidättämiseemme kiidättämisiimme
adessive kiidättämisellämme kiidättämisillämme
ablative kiidättämiseltämme kiidättämisiltämme
allative kiidättämisellemme kiidättämisillemme
essive kiidättämisenämme kiidättämisinämme
translative kiidättämiseksemme kiidättämisiksemme
abessive kiidättämisettämme kiidättämisittämme
instructive — —
comitative — kiidättämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiidättämisenne kiidättämisenne
accusative nom. kiidättämisenne kiidättämisenne
gen. kiidättämisenne
genitive kiidättämisenne kiidättämistenne
kiidättämisienne
partitive kiidättämistänne kiidättämisiänne
inessive kiidättämisessänne kiidättämisissänne
elative kiidättämisestänne kiidättämisistänne
illative kiidättämiseenne kiidättämisiinne
adessive kiidättämisellänne kiidättämisillänne
ablative kiidättämiseltänne kiidättämisiltänne
allative kiidättämisellenne kiidättämisillenne
essive kiidättämisenänne kiidättämisinänne
translative kiidättämiseksenne kiidättämisiksenne
abessive kiidättämisettänne kiidättämisittänne
instructive — —
comitative — kiidättämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiidättämisensä kiidättämisensä
accusative nom. kiidättämisensä kiidättämisensä
gen. kiidättämisensä
genitive kiidättämisensä kiidättämistensä
kiidättämisiensä
partitive kiidättämistään
kiidättämistänsä 		kiidättämisiään
kiidättämisiänsä
inessive kiidättämisessään
kiidättämisessänsä 		kiidättämisissään
kiidättämisissänsä
elative kiidättämisestään
kiidättämisestänsä 		kiidättämisistään
kiidättämisistänsä
illative kiidättämiseensä kiidättämisiinsä
adessive kiidättämisellään
kiidättämisellänsä 		kiidättämisillään
kiidättämisillänsä
ablative kiidättämiseltään
kiidättämiseltänsä 		kiidättämisiltään
kiidättämisiltänsä
allative kiidättämiselleen
kiidättämisellensä 		kiidättämisilleen
kiidättämisillensä
essive kiidättämisenään
kiidättämisenänsä 		kiidättämisinään
kiidättämisinänsä
translative kiidättämisekseen
kiidättämiseksensä 		kiidättämisikseen
kiidättämisiksensä
abessive kiidättämisettään
kiidättämisettänsä 		kiidättämisittään
kiidättämisittänsä
instructive — —
comitative — kiidättämisineen
kiidättämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.