kiinnipidin

Finnish

Etymology

kiinni +‎ pidin

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiːnːiˣˌpidin/, [ˈk̟iːnːip̚ˌpidin]
  • Rhymes: -idin
  • Syllabification(key): kiin‧ni‧pi‧din
  • Hyphenation(key): kiinni‧pidin

Noun

kiinnipidin

  1. synonym of kiinnike (“mounting, mount, attachment point, bracket, pylon”)

Declension

Inflection of kiinnipidin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
nominative kiinnipidin kiinnipitimet
genitive kiinnipitimen kiinnipitimien
kiinnipidinten
partitive kiinnipidintä kiinnipitimiä
illative kiinnipitimeen kiinnipitimiin
singular plural
nominative kiinnipidin kiinnipitimet
accusative nom. kiinnipidin kiinnipitimet
gen. kiinnipitimen
genitive kiinnipitimen kiinnipitimien
kiinnipidinten
partitive kiinnipidintä kiinnipitimiä
inessive kiinnipitimessä kiinnipitimissä
elative kiinnipitimestä kiinnipitimistä
illative kiinnipitimeen kiinnipitimiin
adessive kiinnipitimellä kiinnipitimillä
ablative kiinnipitimeltä kiinnipitimiltä
allative kiinnipitimelle kiinnipitimille
essive kiinnipitimenä kiinnipitiminä
translative kiinnipitimeksi kiinnipitimiksi
abessive kiinnipitimettä kiinnipitimittä
instructive — kiinnipitimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiinnipidin (Kotus type 33*F/kytkin, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiinnipitimeni kiinnipitimeni
accusative nom. kiinnipitimeni kiinnipitimeni
gen. kiinnipitimeni
genitive kiinnipitimeni kiinnipitimieni
kiinnipidinteni
partitive kiinnipidintäni kiinnipitimiäni
inessive kiinnipitimessäni kiinnipitimissäni
elative kiinnipitimestäni kiinnipitimistäni
illative kiinnipitimeeni kiinnipitimiini
adessive kiinnipitimelläni kiinnipitimilläni
ablative kiinnipitimeltäni kiinnipitimiltäni
allative kiinnipitimelleni kiinnipitimilleni
essive kiinnipitimenäni kiinnipitiminäni
translative kiinnipitimekseni kiinnipitimikseni
abessive kiinnipitimettäni kiinnipitimittäni
instructive — —
comitative — kiinnipitimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiinnipitimesi kiinnipitimesi
accusative nom. kiinnipitimesi kiinnipitimesi
gen. kiinnipitimesi
genitive kiinnipitimesi kiinnipitimiesi
kiinnipidintesi
partitive kiinnipidintäsi kiinnipitimiäsi
inessive kiinnipitimessäsi kiinnipitimissäsi
elative kiinnipitimestäsi kiinnipitimistäsi
illative kiinnipitimeesi kiinnipitimiisi
adessive kiinnipitimelläsi kiinnipitimilläsi
ablative kiinnipitimeltäsi kiinnipitimiltäsi
allative kiinnipitimellesi kiinnipitimillesi
essive kiinnipitimenäsi kiinnipitiminäsi
translative kiinnipitimeksesi kiinnipitimiksesi
abessive kiinnipitimettäsi kiinnipitimittäsi
instructive — —
comitative — kiinnipitiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiinnipitimemme kiinnipitimemme
accusative nom. kiinnipitimemme kiinnipitimemme
gen. kiinnipitimemme
genitive kiinnipitimemme kiinnipitimiemme
kiinnipidintemme
partitive kiinnipidintämme kiinnipitimiämme
inessive kiinnipitimessämme kiinnipitimissämme
elative kiinnipitimestämme kiinnipitimistämme
illative kiinnipitimeemme kiinnipitimiimme
adessive kiinnipitimellämme kiinnipitimillämme
ablative kiinnipitimeltämme kiinnipitimiltämme
allative kiinnipitimellemme kiinnipitimillemme
essive kiinnipitimenämme kiinnipitiminämme
translative kiinnipitimeksemme kiinnipitimiksemme
abessive kiinnipitimettämme kiinnipitimittämme
instructive — —
comitative — kiinnipitiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiinnipitimenne kiinnipitimenne
accusative nom. kiinnipitimenne kiinnipitimenne
gen. kiinnipitimenne
genitive kiinnipitimenne kiinnipitimienne
kiinnipidintenne
partitive kiinnipidintänne kiinnipitimiänne
inessive kiinnipitimessänne kiinnipitimissänne
elative kiinnipitimestänne kiinnipitimistänne
illative kiinnipitimeenne kiinnipitimiinne
adessive kiinnipitimellänne kiinnipitimillänne
ablative kiinnipitimeltänne kiinnipitimiltänne
allative kiinnipitimellenne kiinnipitimillenne
essive kiinnipitimenänne kiinnipitiminänne
translative kiinnipitimeksenne kiinnipitimiksenne
abessive kiinnipitimettänne kiinnipitimittänne
instructive — —
comitative — kiinnipitiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiinnipitimensä kiinnipitimensä
accusative nom. kiinnipitimensä kiinnipitimensä
gen. kiinnipitimensä
genitive kiinnipitimensä kiinnipitimiensä
kiinnipidintensä
partitive kiinnipidintään
kiinnipidintänsä 		kiinnipitimiään
kiinnipitimiänsä
inessive kiinnipitimessään
kiinnipitimessänsä 		kiinnipitimissään
kiinnipitimissänsä
elative kiinnipitimestään
kiinnipitimestänsä 		kiinnipitimistään
kiinnipitimistänsä
illative kiinnipitimeensä kiinnipitimiinsä
adessive kiinnipitimellään
kiinnipitimellänsä 		kiinnipitimillään
kiinnipitimillänsä
ablative kiinnipitimeltään
kiinnipitimeltänsä 		kiinnipitimiltään
kiinnipitimiltänsä
allative kiinnipitimelleen
kiinnipitimellensä 		kiinnipitimilleen
kiinnipitimillensä
essive kiinnipitimenään
kiinnipitimenänsä 		kiinnipitiminään
kiinnipitiminänsä
translative kiinnipitimekseen
kiinnipitimeksensä 		kiinnipitimikseen
kiinnipitimiksensä
abessive kiinnipitimettään
kiinnipitimettänsä 		kiinnipitimittään
kiinnipitimittänsä
instructive — —
comitative — kiinnipitimineen
kiinnipitiminensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.