kiintein

Finnish

Adjective

kiintein

  1. superlative degree of kiinteä

Declension

Inflection of kiintein (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
nominative kiintein kiinteimmät
genitive kiinteimmän kiinteimpien
kiinteinten
partitive kiinteintä kiinteimpiä
illative kiinteimpään kiinteimpiin
singular plural
nominative kiintein kiinteimmät
accusative nom. kiintein kiinteimmät
gen. kiinteimmän
genitive kiinteimmän kiinteimpien
kiinteinten
kiinteimpäin rare
partitive kiinteintä kiinteimpiä
inessive kiinteimmässä kiinteimmissä
elative kiinteimmästä kiinteimmistä
illative kiinteimpään kiinteimpiin
adessive kiinteimmällä kiinteimmillä
ablative kiinteimmältä kiinteimmiltä
allative kiinteimmälle kiinteimmille
essive kiinteimpänä kiinteimpinä
translative kiinteimmäksi kiinteimmiksi
abessive kiinteimmättä kiinteimmittä
instructive — kiinteimmin
comitative — kiinteimpine
Possessive forms of kiintein (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiinteimpäni kiinteimpäni
accusative nom. kiinteimpäni kiinteimpäni
gen. kiinteimpäni
genitive kiinteimpäni kiinteimpieni
kiinteinteni
kiinteimpäini rare
partitive kiinteintäni kiinteimpiäni
inessive kiinteimmässäni kiinteimmissäni
elative kiinteimmästäni kiinteimmistäni
illative kiinteimpääni kiinteimpiini
adessive kiinteimmälläni kiinteimmilläni
ablative kiinteimmältäni kiinteimmiltäni
allative kiinteimmälleni kiinteimmilleni
essive kiinteimpänäni kiinteimpinäni
translative kiinteimmäkseni kiinteimmikseni
abessive kiinteimmättäni kiinteimmittäni
instructive — —
comitative — kiinteimpineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiinteimpäsi kiinteimpäsi
accusative nom. kiinteimpäsi kiinteimpäsi
gen. kiinteimpäsi
genitive kiinteimpäsi kiinteimpiesi
kiinteintesi
kiinteimpäisi rare
partitive kiinteintäsi kiinteimpiäsi
inessive kiinteimmässäsi kiinteimmissäsi
elative kiinteimmästäsi kiinteimmistäsi
illative kiinteimpääsi kiinteimpiisi
adessive kiinteimmälläsi kiinteimmilläsi
ablative kiinteimmältäsi kiinteimmiltäsi
allative kiinteimmällesi kiinteimmillesi
essive kiinteimpänäsi kiinteimpinäsi
translative kiinteimmäksesi kiinteimmiksesi
abessive kiinteimmättäsi kiinteimmittäsi
instructive — —
comitative — kiinteimpinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiinteimpämme kiinteimpämme
accusative nom. kiinteimpämme kiinteimpämme
gen. kiinteimpämme
genitive kiinteimpämme kiinteimpiemme
kiinteintemme
kiinteimpäimme rare
partitive kiinteintämme kiinteimpiämme
inessive kiinteimmässämme kiinteimmissämme
elative kiinteimmästämme kiinteimmistämme
illative kiinteimpäämme kiinteimpiimme
adessive kiinteimmällämme kiinteimmillämme
ablative kiinteimmältämme kiinteimmiltämme
allative kiinteimmällemme kiinteimmillemme
essive kiinteimpänämme kiinteimpinämme
translative kiinteimmäksemme kiinteimmiksemme
abessive kiinteimmättämme kiinteimmittämme
instructive — —
comitative — kiinteimpinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiinteimpänne kiinteimpänne
accusative nom. kiinteimpänne kiinteimpänne
gen. kiinteimpänne
genitive kiinteimpänne kiinteimpienne
kiinteintenne
kiinteimpäinne rare
partitive kiinteintänne kiinteimpiänne
inessive kiinteimmässänne kiinteimmissänne
elative kiinteimmästänne kiinteimmistänne
illative kiinteimpäänne kiinteimpiinne
adessive kiinteimmällänne kiinteimmillänne
ablative kiinteimmältänne kiinteimmiltänne
allative kiinteimmällenne kiinteimmillenne
essive kiinteimpänänne kiinteimpinänne
translative kiinteimmäksenne kiinteimmiksenne
abessive kiinteimmättänne kiinteimmittänne
instructive — —
comitative — kiinteimpinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiinteimpänsä kiinteimpänsä
accusative nom. kiinteimpänsä kiinteimpänsä
gen. kiinteimpänsä
genitive kiinteimpänsä kiinteimpiensä
kiinteintensä
kiinteimpäinsä rare
partitive kiinteintään
kiinteintänsä 		kiinteimpiään
kiinteimpiänsä
inessive kiinteimmässään
kiinteimmässänsä 		kiinteimmissään
kiinteimmissänsä
elative kiinteimmästään
kiinteimmästänsä 		kiinteimmistään
kiinteimmistänsä
illative kiinteimpäänsä kiinteimpiinsä
adessive kiinteimmällään
kiinteimmällänsä 		kiinteimmillään
kiinteimmillänsä
ablative kiinteimmältään
kiinteimmältänsä 		kiinteimmiltään
kiinteimmiltänsä
allative kiinteimmälleen
kiinteimmällensä 		kiinteimmilleen
kiinteimmillensä
essive kiinteimpänään
kiinteimpänänsä 		kiinteimpinään
kiinteimpinänsä
translative kiinteimmäkseen
kiinteimmäksensä 		kiinteimmikseen
kiinteimmiksensä
abessive kiinteimmättään
kiinteimmättänsä 		kiinteimmittään
kiinteimmittänsä
instructive — —
comitative — kiinteimpineen
kiinteimpinensä

Adjective

kiintein

  1. instructive plural of kiinteä

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.