kiivastuttaa

Finnish

Etymology

kiivastua +‎ -ttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiːʋɑstutːɑːˣ/, [ˈk̟iːʋɑ̝s̠ˌtut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Syllabification(key): kii‧vas‧tut‧taa
  • Hyphenation(key): kii‧vas‧tut‧taa

Verb

kiivastuttaa

  1. (transitive, usually atelic) To make one lose temper.

Conjugation

Inflection of kiivastuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivastutan en kiivastuta 1st sing. olen kiivastuttanut en ole kiivastuttanut
2nd sing. kiivastutat et kiivastuta 2nd sing. olet kiivastuttanut et ole kiivastuttanut
3rd sing. kiivastuttaa ei kiivastuta 3rd sing. on kiivastuttanut ei ole kiivastuttanut
1st plur. kiivastutamme emme kiivastuta 1st plur. olemme kiivastuttaneet emme ole kiivastuttaneet
2nd plur. kiivastutatte ette kiivastuta 2nd plur. olette kiivastuttaneet ette ole kiivastuttaneet
3rd plur. kiivastuttavat eivät kiivastuta 3rd plur. ovat kiivastuttaneet eivät ole kiivastuttaneet
passive kiivastutetaan ei kiivastuteta passive on kiivastutettu ei ole kiivastutettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivastutin en kiivastuttanut 1st sing. olin kiivastuttanut en ollut kiivastuttanut
2nd sing. kiivastutit et kiivastuttanut 2nd sing. olit kiivastuttanut et ollut kiivastuttanut
3rd sing. kiivastutti ei kiivastuttanut 3rd sing. oli kiivastuttanut ei ollut kiivastuttanut
1st plur. kiivastutimme emme kiivastuttaneet 1st plur. olimme kiivastuttaneet emme olleet kiivastuttaneet
2nd plur. kiivastutitte ette kiivastuttaneet 2nd plur. olitte kiivastuttaneet ette olleet kiivastuttaneet
3rd plur. kiivastuttivat eivät kiivastuttaneet 3rd plur. olivat kiivastuttaneet eivät olleet kiivastuttaneet
passive kiivastutettiin ei kiivastutettu passive oli kiivastutettu ei ollut kiivastutettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivastuttaisin en kiivastuttaisi 1st sing. olisin kiivastuttanut en olisi kiivastuttanut
2nd sing. kiivastuttaisit et kiivastuttaisi 2nd sing. olisit kiivastuttanut et olisi kiivastuttanut
3rd sing. kiivastuttaisi ei kiivastuttaisi 3rd sing. olisi kiivastuttanut ei olisi kiivastuttanut
1st plur. kiivastuttaisimme emme kiivastuttaisi 1st plur. olisimme kiivastuttaneet emme olisi kiivastuttaneet
2nd plur. kiivastuttaisitte ette kiivastuttaisi 2nd plur. olisitte kiivastuttaneet ette olisi kiivastuttaneet
3rd plur. kiivastuttaisivat eivät kiivastuttaisi 3rd plur. olisivat kiivastuttaneet eivät olisi kiivastuttaneet
passive kiivastutettaisiin ei kiivastutettaisi passive olisi kiivastutettu ei olisi kiivastutettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kiivastuta älä kiivastuta 2nd sing. — —
3rd sing. kiivastuttakoon älköön kiivastuttako 3rd sing. olkoon kiivastuttanut älköön olko kiivastuttanut
1st plur. kiivastuttakaamme älkäämme kiivastuttako 1st plur. — —
2nd plur. kiivastuttakaa älkää kiivastuttako 2nd plur. — —
3rd plur. kiivastuttakoot älkööt kiivastuttako 3rd plur. olkoot kiivastuttaneet älkööt olko kiivastuttaneet
passive kiivastutettakoon älköön kiivastutettako passive olkoon kiivastutettu älköön olko kiivastutettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kiivastuttanen en kiivastuttane 1st sing. lienen kiivastuttanut en liene kiivastuttanut
2nd sing. kiivastuttanet et kiivastuttane 2nd sing. lienet kiivastuttanut et liene kiivastuttanut
3rd sing. kiivastuttanee ei kiivastuttane 3rd sing. lienee kiivastuttanut ei liene kiivastuttanut
1st plur. kiivastuttanemme emme kiivastuttane 1st plur. lienemme kiivastuttaneet emme liene kiivastuttaneet
2nd plur. kiivastuttanette ette kiivastuttane 2nd plur. lienette kiivastuttaneet ette liene kiivastuttaneet
3rd plur. kiivastuttanevat eivät kiivastuttane 3rd plur. lienevät kiivastuttaneet eivät liene kiivastuttaneet
passive kiivastutettaneen ei kiivastutettane passive lienee kiivastutettu ei liene kiivastutettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kiivastuttaa present kiivastuttava kiivastutettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiivastuttaakseni kiivastuttaaksemme
2nd kiivastuttaaksesi kiivastuttaaksenne
3rd kiivastuttaakseen
kiivastuttaaksensa
past kiivastuttanut kiivastutettu
2nd inessive2 kiivastuttaessa kiivastutettaessa agent4 kiivastuttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiivastuttaessani kiivastuttaessamme
2nd kiivastuttaessasi kiivastuttaessanne
3rd kiivastuttaessaan
kiivastuttaessansa
negative kiivastuttamaton
instructive kiivastuttaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form kiivastuttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive kiivastuttamassa —
elative kiivastuttamasta —
illative kiivastuttamaan —
adessive kiivastuttamalla —
abessive kiivastuttamatta —
instructive kiivastuttaman kiivastutettaman
4th3 verbal noun kiivastuttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kiivastuttamaisillani kiivastuttamaisillamme
2nd kiivastuttamaisillasi kiivastuttamaisillanne
3rd kiivastuttamaisillaan
kiivastuttamaisillansa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.