kilpaileminen

Finnish

Etymology

kilpailla +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkilpɑi̯leminen/, [ˈk̟ilpɑ̝i̯ˌle̞mine̞n]
  • Rhymes: -eminen
  • Syllabification(key): kil‧pai‧le‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): kil‧pai‧le‧mi‧nen

Noun

kilpaileminen

  1. verbal noun of kilpailla
    1. competing, contending
    2. rivalling

Declension

Inflection of kilpaileminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kilpaileminen kilpailemiset
genitive kilpailemisen kilpailemisten
kilpailemisien
partitive kilpailemista kilpailemisia
illative kilpailemiseen kilpailemisiin
singular plural
nominative kilpaileminen kilpailemiset
accusative nom. kilpaileminen kilpailemiset
gen. kilpailemisen
genitive kilpailemisen kilpailemisten
kilpailemisien
partitive kilpailemista kilpailemisia
inessive kilpailemisessa kilpailemisissa
elative kilpailemisesta kilpailemisista
illative kilpailemiseen kilpailemisiin
adessive kilpailemisella kilpailemisilla
ablative kilpailemiselta kilpailemisilta
allative kilpailemiselle kilpailemisille
essive kilpailemisena kilpailemisina
translative kilpailemiseksi kilpailemisiksi
abessive kilpailemisetta kilpailemisitta
instructive — kilpailemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kilpaileminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kilpailemiseni kilpailemiseni
accusative nom. kilpailemiseni kilpailemiseni
gen. kilpailemiseni
genitive kilpailemiseni kilpailemisteni
kilpailemisieni
partitive kilpailemistani kilpailemisiani
inessive kilpailemisessani kilpailemisissani
elative kilpailemisestani kilpailemisistani
illative kilpailemiseeni kilpailemisiini
adessive kilpailemisellani kilpailemisillani
ablative kilpailemiseltani kilpailemisiltani
allative kilpailemiselleni kilpailemisilleni
essive kilpailemisenani kilpailemisinani
translative kilpailemisekseni kilpailemisikseni
abessive kilpailemisettani kilpailemisittani
instructive — —
comitative — kilpailemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kilpailemisesi kilpailemisesi
accusative nom. kilpailemisesi kilpailemisesi
gen. kilpailemisesi
genitive kilpailemisesi kilpailemistesi
kilpailemisiesi
partitive kilpailemistasi kilpailemisiasi
inessive kilpailemisessasi kilpailemisissasi
elative kilpailemisestasi kilpailemisistasi
illative kilpailemiseesi kilpailemisiisi
adessive kilpailemisellasi kilpailemisillasi
ablative kilpailemiseltasi kilpailemisiltasi
allative kilpailemisellesi kilpailemisillesi
essive kilpailemisenasi kilpailemisinasi
translative kilpailemiseksesi kilpailemisiksesi
abessive kilpailemisettasi kilpailemisittasi
instructive — —
comitative — kilpailemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kilpailemisemme kilpailemisemme
accusative nom. kilpailemisemme kilpailemisemme
gen. kilpailemisemme
genitive kilpailemisemme kilpailemistemme
kilpailemisiemme
partitive kilpailemistamme kilpailemisiamme
inessive kilpailemisessamme kilpailemisissamme
elative kilpailemisestamme kilpailemisistamme
illative kilpailemiseemme kilpailemisiimme
adessive kilpailemisellamme kilpailemisillamme
ablative kilpailemiseltamme kilpailemisiltamme
allative kilpailemisellemme kilpailemisillemme
essive kilpailemisenamme kilpailemisinamme
translative kilpailemiseksemme kilpailemisiksemme
abessive kilpailemisettamme kilpailemisittamme
instructive — —
comitative — kilpailemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kilpailemisenne kilpailemisenne
accusative nom. kilpailemisenne kilpailemisenne
gen. kilpailemisenne
genitive kilpailemisenne kilpailemistenne
kilpailemisienne
partitive kilpailemistanne kilpailemisianne
inessive kilpailemisessanne kilpailemisissanne
elative kilpailemisestanne kilpailemisistanne
illative kilpailemiseenne kilpailemisiinne
adessive kilpailemisellanne kilpailemisillanne
ablative kilpailemiseltanne kilpailemisiltanne
allative kilpailemisellenne kilpailemisillenne
essive kilpailemisenanne kilpailemisinanne
translative kilpailemiseksenne kilpailemisiksenne
abessive kilpailemisettanne kilpailemisittanne
instructive — —
comitative — kilpailemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kilpailemisensa kilpailemisensa
accusative nom. kilpailemisensa kilpailemisensa
gen. kilpailemisensa
genitive kilpailemisensa kilpailemistensa
kilpailemisiensa
partitive kilpailemistaan
kilpailemistansa 		kilpailemisiaan
kilpailemisiansa
inessive kilpailemisessaan
kilpailemisessansa 		kilpailemisissaan
kilpailemisissansa
elative kilpailemisestaan
kilpailemisestansa 		kilpailemisistaan
kilpailemisistansa
illative kilpailemiseensa kilpailemisiinsa
adessive kilpailemisellaan
kilpailemisellansa 		kilpailemisillaan
kilpailemisillansa
ablative kilpailemiseltaan
kilpailemiseltansa 		kilpailemisiltaan
kilpailemisiltansa
allative kilpailemiselleen
kilpailemisellensa 		kilpailemisilleen
kilpailemisillensa
essive kilpailemisenaan
kilpailemisenansa 		kilpailemisinaan
kilpailemisinansa
translative kilpailemisekseen
kilpailemiseksensa 		kilpailemisikseen
kilpailemisiksensa
abessive kilpailemisettaan
kilpailemisettansa 		kilpailemisittaan
kilpailemisittansa
instructive — —
comitative — kilpailemisineen
kilpailemisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.