kilvoitus

Finnish

Etymology

From kilvoittaa +‎ -us.

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkilʋoi̯tus/, [ˈk̟ilʋo̞i̯t̪us̠]
  • Rhymes: -ilʋoitus
  • Syllabification(key): kil‧voi‧tus
  • Hyphenation(key): kil‧voi‧tus

Noun

kilvoitus

  1. (Christianity) synonym of kilvoittelu
    • 1993, “Siionin laulu 202 (Uskon tietä nyt kuljen)”, Maria Nurmela, Inkeri Karvonen (lyrics), Arto Heikkilä (music):
      Isä luonasi ylistää saan / kun on loppunut kilvoitus maan
      Father, I shall be allowed to worship by your side / when the strife of Earth is over

Declension

Inflection of kilvoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative kilvoitus kilvoitukset
genitive kilvoituksen kilvoitusten
kilvoituksien
partitive kilvoitusta kilvoituksia
illative kilvoitukseen kilvoituksiin
singular plural
nominative kilvoitus kilvoitukset
accusative nom. kilvoitus kilvoitukset
gen. kilvoituksen
genitive kilvoituksen kilvoitusten
kilvoituksien
partitive kilvoitusta kilvoituksia
inessive kilvoituksessa kilvoituksissa
elative kilvoituksesta kilvoituksista
illative kilvoitukseen kilvoituksiin
adessive kilvoituksella kilvoituksilla
ablative kilvoitukselta kilvoituksilta
allative kilvoitukselle kilvoituksille
essive kilvoituksena kilvoituksina
translative kilvoitukseksi kilvoituksiksi
abessive kilvoituksetta kilvoituksitta
instructive — kilvoituksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kilvoitus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kilvoitukseni kilvoitukseni
accusative nom. kilvoitukseni kilvoitukseni
gen. kilvoitukseni
genitive kilvoitukseni kilvoitusteni
kilvoituksieni
partitive kilvoitustani kilvoituksiani
inessive kilvoituksessani kilvoituksissani
elative kilvoituksestani kilvoituksistani
illative kilvoitukseeni kilvoituksiini
adessive kilvoituksellani kilvoituksillani
ablative kilvoitukseltani kilvoituksiltani
allative kilvoitukselleni kilvoituksilleni
essive kilvoituksenani kilvoituksinani
translative kilvoituksekseni kilvoituksikseni
abessive kilvoituksettani kilvoituksittani
instructive — —
comitative — kilvoituksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kilvoituksesi kilvoituksesi
accusative nom. kilvoituksesi kilvoituksesi
gen. kilvoituksesi
genitive kilvoituksesi kilvoitustesi
kilvoituksiesi
partitive kilvoitustasi kilvoituksiasi
inessive kilvoituksessasi kilvoituksissasi
elative kilvoituksestasi kilvoituksistasi
illative kilvoitukseesi kilvoituksiisi
adessive kilvoituksellasi kilvoituksillasi
ablative kilvoitukseltasi kilvoituksiltasi
allative kilvoituksellesi kilvoituksillesi
essive kilvoituksenasi kilvoituksinasi
translative kilvoitukseksesi kilvoituksiksesi
abessive kilvoituksettasi kilvoituksittasi
instructive — —
comitative — kilvoituksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kilvoituksemme kilvoituksemme
accusative nom. kilvoituksemme kilvoituksemme
gen. kilvoituksemme
genitive kilvoituksemme kilvoitustemme
kilvoituksiemme
partitive kilvoitustamme kilvoituksiamme
inessive kilvoituksessamme kilvoituksissamme
elative kilvoituksestamme kilvoituksistamme
illative kilvoitukseemme kilvoituksiimme
adessive kilvoituksellamme kilvoituksillamme
ablative kilvoitukseltamme kilvoituksiltamme
allative kilvoituksellemme kilvoituksillemme
essive kilvoituksenamme kilvoituksinamme
translative kilvoitukseksemme kilvoituksiksemme
abessive kilvoituksettamme kilvoituksittamme
instructive — —
comitative — kilvoituksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kilvoituksenne kilvoituksenne
accusative nom. kilvoituksenne kilvoituksenne
gen. kilvoituksenne
genitive kilvoituksenne kilvoitustenne
kilvoituksienne
partitive kilvoitustanne kilvoituksianne
inessive kilvoituksessanne kilvoituksissanne
elative kilvoituksestanne kilvoituksistanne
illative kilvoitukseenne kilvoituksiinne
adessive kilvoituksellanne kilvoituksillanne
ablative kilvoitukseltanne kilvoituksiltanne
allative kilvoituksellenne kilvoituksillenne
essive kilvoituksenanne kilvoituksinanne
translative kilvoitukseksenne kilvoituksiksenne
abessive kilvoituksettanne kilvoituksittanne
instructive — —
comitative — kilvoituksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kilvoituksensa kilvoituksensa
accusative nom. kilvoituksensa kilvoituksensa
gen. kilvoituksensa
genitive kilvoituksensa kilvoitustensa
kilvoituksiensa
partitive kilvoitustaan
kilvoitustansa 		kilvoituksiaan
kilvoituksiansa
inessive kilvoituksessaan
kilvoituksessansa 		kilvoituksissaan
kilvoituksissansa
elative kilvoituksestaan
kilvoituksestansa 		kilvoituksistaan
kilvoituksistansa
illative kilvoitukseensa kilvoituksiinsa
adessive kilvoituksellaan
kilvoituksellansa 		kilvoituksillaan
kilvoituksillansa
ablative kilvoitukseltaan
kilvoitukseltansa 		kilvoituksiltaan
kilvoituksiltansa
allative kilvoitukselleen
kilvoituksellensa 		kilvoituksilleen
kilvoituksillensa
essive kilvoituksenaan
kilvoituksenansa 		kilvoituksinaan
kilvoituksinansa
translative kilvoituksekseen
kilvoitukseksensa 		kilvoituksikseen
kilvoituksiksensa
abessive kilvoituksettaan
kilvoituksettansa 		kilvoituksittaan
kilvoituksittansa
instructive — —
comitative — kilvoituksineen
kilvoituksinensa

Derived terms

compounds

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.