kirein

Finnish

Etymology 1

Adjective

kirein

  1. instructive plural of kireä
  2. superlative degree of kireä
Declension
Inflection of kirein (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
nominative kirein kireimmät
genitive kireimmän kireimpien
kireinten
partitive kireintä kireimpiä
illative kireimpään kireimpiin
singular plural
nominative kirein kireimmät
accusative nom. kirein kireimmät
gen. kireimmän
genitive kireimmän kireimpien
kireinten
kireimpäin rare
partitive kireintä kireimpiä
inessive kireimmässä kireimmissä
elative kireimmästä kireimmistä
illative kireimpään kireimpiin
adessive kireimmällä kireimmillä
ablative kireimmältä kireimmiltä
allative kireimmälle kireimmille
essive kireimpänä kireimpinä
translative kireimmäksi kireimmiksi
abessive kireimmättä kireimmittä
instructive — kireimmin
comitative — kireimpine
Possessive forms of kirein (Kotus type 36*H/sisin, mp-mm gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kireimpäni kireimpäni
accusative nom. kireimpäni kireimpäni
gen. kireimpäni
genitive kireimpäni kireimpieni
kireinteni
kireimpäini rare
partitive kireintäni kireimpiäni
inessive kireimmässäni kireimmissäni
elative kireimmästäni kireimmistäni
illative kireimpääni kireimpiini
adessive kireimmälläni kireimmilläni
ablative kireimmältäni kireimmiltäni
allative kireimmälleni kireimmilleni
essive kireimpänäni kireimpinäni
translative kireimmäkseni kireimmikseni
abessive kireimmättäni kireimmittäni
instructive — —
comitative — kireimpineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kireimpäsi kireimpäsi
accusative nom. kireimpäsi kireimpäsi
gen. kireimpäsi
genitive kireimpäsi kireimpiesi
kireintesi
kireimpäisi rare
partitive kireintäsi kireimpiäsi
inessive kireimmässäsi kireimmissäsi
elative kireimmästäsi kireimmistäsi
illative kireimpääsi kireimpiisi
adessive kireimmälläsi kireimmilläsi
ablative kireimmältäsi kireimmiltäsi
allative kireimmällesi kireimmillesi
essive kireimpänäsi kireimpinäsi
translative kireimmäksesi kireimmiksesi
abessive kireimmättäsi kireimmittäsi
instructive — —
comitative — kireimpinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kireimpämme kireimpämme
accusative nom. kireimpämme kireimpämme
gen. kireimpämme
genitive kireimpämme kireimpiemme
kireintemme
kireimpäimme rare
partitive kireintämme kireimpiämme
inessive kireimmässämme kireimmissämme
elative kireimmästämme kireimmistämme
illative kireimpäämme kireimpiimme
adessive kireimmällämme kireimmillämme
ablative kireimmältämme kireimmiltämme
allative kireimmällemme kireimmillemme
essive kireimpänämme kireimpinämme
translative kireimmäksemme kireimmiksemme
abessive kireimmättämme kireimmittämme
instructive — —
comitative — kireimpinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kireimpänne kireimpänne
accusative nom. kireimpänne kireimpänne
gen. kireimpänne
genitive kireimpänne kireimpienne
kireintenne
kireimpäinne rare
partitive kireintänne kireimpiänne
inessive kireimmässänne kireimmissänne
elative kireimmästänne kireimmistänne
illative kireimpäänne kireimpiinne
adessive kireimmällänne kireimmillänne
ablative kireimmältänne kireimmiltänne
allative kireimmällenne kireimmillenne
essive kireimpänänne kireimpinänne
translative kireimmäksenne kireimmiksenne
abessive kireimmättänne kireimmittänne
instructive — —
comitative — kireimpinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kireimpänsä kireimpänsä
accusative nom. kireimpänsä kireimpänsä
gen. kireimpänsä
genitive kireimpänsä kireimpiensä
kireintensä
kireimpäinsä rare
partitive kireintään
kireintänsä 		kireimpiään
kireimpiänsä
inessive kireimmässään
kireimmässänsä 		kireimmissään
kireimmissänsä
elative kireimmästään
kireimmästänsä 		kireimmistään
kireimmistänsä
illative kireimpäänsä kireimpiinsä
adessive kireimmällään
kireimmällänsä 		kireimmillään
kireimmillänsä
ablative kireimmältään
kireimmältänsä 		kireimmiltään
kireimmiltänsä
allative kireimmälleen
kireimmällensä 		kireimmilleen
kireimmillensä
essive kireimpänään
kireimpänänsä 		kireimpinään
kireimpinänsä
translative kireimmäkseen
kireimmäksensä 		kireimmikseen
kireimmiksensä
abessive kireimmättään
kireimmättänsä 		kireimmittään
kireimmittänsä
instructive — —
comitative — kireimpineen
kireimpinensä

Etymology 2

Noun

kirein

  1. instructive plural of kiri

Etymology 3

Noun

kirein

  1. instructive plural of kir

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.