kirjain

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkirjɑi̯n/, [ˈk̟irjɑ̝i̯n]
  • Rhymes: -irjɑin
  • Syllabification(key): kir‧jain
  • Hyphenation(key): kir‧jain

Etymology 1

kirja +‎ -in. Coined by Finnish physician and translator Erik Alexander Ingman in 1834.

Noun

kirjain

  1. letter (such of the alphabet, character, glyph)
    Synonyms: aakkonen, (archaic) puustavi
    iso kirjain ― uppercase letter, majuscule
    pieni kirjain ― lowercase letter, minuscule
    Aakkosten ensimmäinen kirjain on A.
    The first letter of the alphabet is A.
Declension
Inflection of kirjain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative kirjain kirjaimet
genitive kirjaimen kirjaimien
kirjainten
partitive kirjainta kirjaimia
illative kirjaimeen kirjaimiin
singular plural
nominative kirjain kirjaimet
accusative nom. kirjain kirjaimet
gen. kirjaimen
genitive kirjaimen kirjaimien
kirjainten
partitive kirjainta kirjaimia
inessive kirjaimessa kirjaimissa
elative kirjaimesta kirjaimista
illative kirjaimeen kirjaimiin
adessive kirjaimella kirjaimilla
ablative kirjaimelta kirjaimilta
allative kirjaimelle kirjaimille
essive kirjaimena kirjaimina
translative kirjaimeksi kirjaimiksi
abessive kirjaimetta kirjaimitta
instructive — kirjaimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kirjain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kirjaimeni kirjaimeni
accusative nom. kirjaimeni kirjaimeni
gen. kirjaimeni
genitive kirjaimeni kirjaimieni
kirjainteni
partitive kirjaintani kirjaimiani
inessive kirjaimessani kirjaimissani
elative kirjaimestani kirjaimistani
illative kirjaimeeni kirjaimiini
adessive kirjaimellani kirjaimillani
ablative kirjaimeltani kirjaimiltani
allative kirjaimelleni kirjaimilleni
essive kirjaimenani kirjaiminani
translative kirjaimekseni kirjaimikseni
abessive kirjaimettani kirjaimittani
instructive — —
comitative — kirjaimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kirjaimesi kirjaimesi
accusative nom. kirjaimesi kirjaimesi
gen. kirjaimesi
genitive kirjaimesi kirjaimiesi
kirjaintesi
partitive kirjaintasi kirjaimiasi
inessive kirjaimessasi kirjaimissasi
elative kirjaimestasi kirjaimistasi
illative kirjaimeesi kirjaimiisi
adessive kirjaimellasi kirjaimillasi
ablative kirjaimeltasi kirjaimiltasi
allative kirjaimellesi kirjaimillesi
essive kirjaimenasi kirjaiminasi
translative kirjaimeksesi kirjaimiksesi
abessive kirjaimettasi kirjaimittasi
instructive — —
comitative — kirjaiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kirjaimemme kirjaimemme
accusative nom. kirjaimemme kirjaimemme
gen. kirjaimemme
genitive kirjaimemme kirjaimiemme
kirjaintemme
partitive kirjaintamme kirjaimiamme
inessive kirjaimessamme kirjaimissamme
elative kirjaimestamme kirjaimistamme
illative kirjaimeemme kirjaimiimme
adessive kirjaimellamme kirjaimillamme
ablative kirjaimeltamme kirjaimiltamme
allative kirjaimellemme kirjaimillemme
essive kirjaimenamme kirjaiminamme
translative kirjaimeksemme kirjaimiksemme
abessive kirjaimettamme kirjaimittamme
instructive — —
comitative — kirjaiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kirjaimenne kirjaimenne
accusative nom. kirjaimenne kirjaimenne
gen. kirjaimenne
genitive kirjaimenne kirjaimienne
kirjaintenne
partitive kirjaintanne kirjaimianne
inessive kirjaimessanne kirjaimissanne
elative kirjaimestanne kirjaimistanne
illative kirjaimeenne kirjaimiinne
adessive kirjaimellanne kirjaimillanne
ablative kirjaimeltanne kirjaimiltanne
allative kirjaimellenne kirjaimillenne
essive kirjaimenanne kirjaiminanne
translative kirjaimeksenne kirjaimiksenne
abessive kirjaimettanne kirjaimittanne
instructive — —
comitative — kirjaiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative kirjaimensa kirjaimensa
accusative nom. kirjaimensa kirjaimensa
gen. kirjaimensa
genitive kirjaimensa kirjaimiensa
kirjaintensa
partitive kirjaintaan
kirjaintansa 		kirjaimiaan
kirjaimiansa
inessive kirjaimessaan
kirjaimessansa 		kirjaimissaan
kirjaimissansa
elative kirjaimestaan
kirjaimestansa 		kirjaimistaan
kirjaimistansa
illative kirjaimeensa kirjaimiinsa
adessive kirjaimellaan
kirjaimellansa 		kirjaimillaan
kirjaimillansa
ablative kirjaimeltaan
kirjaimeltansa 		kirjaimiltaan
kirjaimiltansa
allative kirjaimelleen
kirjaimellensa 		kirjaimilleen
kirjaimillensa
essive kirjaimenaan
kirjaimenansa 		kirjaiminaan
kirjaiminansa
translative kirjaimekseen
kirjaimeksensa 		kirjaimikseen
kirjaimiksensa
abessive kirjaimettaan
kirjaimettansa 		kirjaimittaan
kirjaimittansa
instructive — —
comitative — kirjaimineen
kirjaiminensa
Derived terms
compounds

Further reading

Etymology 2

Noun

kirjain

  1. (dated) genitive plural of kirja
Alternative forms

Karelian

Etymology

(This etymology is missing or incomplete. Please add to it, or discuss it at the Etymology scriptorium.)

Noun

kirjain (genitive kirjaimen, partitive kirjaindu)

  1. letter (character)
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.