kirkastettu

Finnish

Participle

kirkastettu

  1. past passive participle of kirkastaa

Declension

Inflection of kirkastettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
nominative kirkastettu kirkastetut
genitive kirkastetun kirkastettujen
partitive kirkastettua kirkastettuja
illative kirkastettuun kirkastettuihin
singular plural
nominative kirkastettu kirkastetut
accusative nom. kirkastettu kirkastetut
gen. kirkastetun
genitive kirkastetun kirkastettujen
partitive kirkastettua kirkastettuja
inessive kirkastetussa kirkastetuissa
elative kirkastetusta kirkastetuista
illative kirkastettuun kirkastettuihin
adessive kirkastetulla kirkastetuilla
ablative kirkastetulta kirkastetuilta
allative kirkastetulle kirkastetuille
essive kirkastettuna kirkastettuina
translative kirkastetuksi kirkastetuiksi
abessive kirkastetutta kirkastetuitta
instructive — kirkastetuin
comitative — kirkastettuine
Possessive forms of kirkastettu (Kotus type 1*C/valo, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kirkastettuni kirkastettuni
accusative nom. kirkastettuni kirkastettuni
gen. kirkastettuni
genitive kirkastettuni kirkastettujeni
partitive kirkastettuani kirkastettujani
inessive kirkastetussani kirkastetuissani
elative kirkastetustani kirkastetuistani
illative kirkastettuuni kirkastettuihini
adessive kirkastetullani kirkastetuillani
ablative kirkastetultani kirkastetuiltani
allative kirkastetulleni kirkastetuilleni
essive kirkastettunani kirkastettuinani
translative kirkastetukseni kirkastetuikseni
abessive kirkastetuttani kirkastetuittani
instructive — —
comitative — kirkastettuineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kirkastettusi kirkastettusi
accusative nom. kirkastettusi kirkastettusi
gen. kirkastettusi
genitive kirkastettusi kirkastettujesi
partitive kirkastettuasi kirkastettujasi
inessive kirkastetussasi kirkastetuissasi
elative kirkastetustasi kirkastetuistasi
illative kirkastettuusi kirkastettuihisi
adessive kirkastetullasi kirkastetuillasi
ablative kirkastetultasi kirkastetuiltasi
allative kirkastetullesi kirkastetuillesi
essive kirkastettunasi kirkastettuinasi
translative kirkastetuksesi kirkastetuiksesi
abessive kirkastetuttasi kirkastetuittasi
instructive — —
comitative — kirkastettuinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kirkastettumme kirkastettumme
accusative nom. kirkastettumme kirkastettumme
gen. kirkastettumme
genitive kirkastettumme kirkastettujemme
partitive kirkastettuamme kirkastettujamme
inessive kirkastetussamme kirkastetuissamme
elative kirkastetustamme kirkastetuistamme
illative kirkastettuumme kirkastettuihimme
adessive kirkastetullamme kirkastetuillamme
ablative kirkastetultamme kirkastetuiltamme
allative kirkastetullemme kirkastetuillemme
essive kirkastettunamme kirkastettuinamme
translative kirkastetuksemme kirkastetuiksemme
abessive kirkastetuttamme kirkastetuittamme
instructive — —
comitative — kirkastettuinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kirkastettunne kirkastettunne
accusative nom. kirkastettunne kirkastettunne
gen. kirkastettunne
genitive kirkastettunne kirkastettujenne
partitive kirkastettuanne kirkastettujanne
inessive kirkastetussanne kirkastetuissanne
elative kirkastetustanne kirkastetuistanne
illative kirkastettuunne kirkastettuihinne
adessive kirkastetullanne kirkastetuillanne
ablative kirkastetultanne kirkastetuiltanne
allative kirkastetullenne kirkastetuillenne
essive kirkastettunanne kirkastettuinanne
translative kirkastetuksenne kirkastetuiksenne
abessive kirkastetuttanne kirkastetuittanne
instructive — —
comitative — kirkastettuinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kirkastettunsa kirkastettunsa
accusative nom. kirkastettunsa kirkastettunsa
gen. kirkastettunsa
genitive kirkastettunsa kirkastettujensa
partitive kirkastettuaan
kirkastettuansa 		kirkastettujaan
kirkastettujansa
inessive kirkastetussaan
kirkastetussansa 		kirkastetuissaan
kirkastetuissansa
elative kirkastetustaan
kirkastetustansa 		kirkastetuistaan
kirkastetuistansa
illative kirkastettuunsa kirkastettuihinsa
adessive kirkastetullaan
kirkastetullansa 		kirkastetuillaan
kirkastetuillansa
ablative kirkastetultaan
kirkastetultansa 		kirkastetuiltaan
kirkastetuiltansa
allative kirkastetulleen
kirkastetullensa 		kirkastetuilleen
kirkastetuillensa
essive kirkastettunaan
kirkastettunansa 		kirkastettuinaan
kirkastettuinansa
translative kirkastetukseen
kirkastetuksensa 		kirkastetuikseen
kirkastetuiksensa
abessive kirkastetuttaan
kirkastetuttansa 		kirkastetuittaan
kirkastetuittansa
instructive — —
comitative — kirkastettuineen
kirkastettuinensa

Verb

kirkastettu

  1. past passive indicative connegative of kirkastaa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.