kiteeläinen

Finnish

Etymology

Kitee +‎ -läinen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiteːlæi̯nen/, [ˈk̟it̪e̞ːˌlæi̯ne̞n]
  • Rhymes: -æinen
  • Syllabification(key): ki‧tee‧läi‧nen
  • Hyphenation(key): ki‧tee‧läi‧nen

Adjective

kiteeläinen

  1. from, related or pertaining to Kitee

Declension

Inflection of kiteeläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kiteeläinen kiteeläiset
genitive kiteeläisen kiteeläisten
kiteeläisien
partitive kiteeläistä kiteeläisiä
illative kiteeläiseen kiteeläisiin
singular plural
nominative kiteeläinen kiteeläiset
accusative nom. kiteeläinen kiteeläiset
gen. kiteeläisen
genitive kiteeläisen kiteeläisten
kiteeläisien
partitive kiteeläistä kiteeläisiä
inessive kiteeläisessä kiteeläisissä
elative kiteeläisestä kiteeläisistä
illative kiteeläiseen kiteeläisiin
adessive kiteeläisellä kiteeläisillä
ablative kiteeläiseltä kiteeläisiltä
allative kiteeläiselle kiteeläisille
essive kiteeläisenä kiteeläisinä
translative kiteeläiseksi kiteeläisiksi
abessive kiteeläisettä kiteeläisittä
instructive — kiteeläisin
comitative — kiteeläisine
Possessive forms of kiteeläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiteeläiseni kiteeläiseni
accusative nom. kiteeläiseni kiteeläiseni
gen. kiteeläiseni
genitive kiteeläiseni kiteeläisteni
kiteeläisieni
partitive kiteeläistäni kiteeläisiäni
inessive kiteeläisessäni kiteeläisissäni
elative kiteeläisestäni kiteeläisistäni
illative kiteeläiseeni kiteeläisiini
adessive kiteeläiselläni kiteeläisilläni
ablative kiteeläiseltäni kiteeläisiltäni
allative kiteeläiselleni kiteeläisilleni
essive kiteeläisenäni kiteeläisinäni
translative kiteeläisekseni kiteeläisikseni
abessive kiteeläisettäni kiteeläisittäni
instructive — —
comitative — kiteeläisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiteeläisesi kiteeläisesi
accusative nom. kiteeläisesi kiteeläisesi
gen. kiteeläisesi
genitive kiteeläisesi kiteeläistesi
kiteeläisiesi
partitive kiteeläistäsi kiteeläisiäsi
inessive kiteeläisessäsi kiteeläisissäsi
elative kiteeläisestäsi kiteeläisistäsi
illative kiteeläiseesi kiteeläisiisi
adessive kiteeläiselläsi kiteeläisilläsi
ablative kiteeläiseltäsi kiteeläisiltäsi
allative kiteeläisellesi kiteeläisillesi
essive kiteeläisenäsi kiteeläisinäsi
translative kiteeläiseksesi kiteeläisiksesi
abessive kiteeläisettäsi kiteeläisittäsi
instructive — —
comitative — kiteeläisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiteeläisemme kiteeläisemme
accusative nom. kiteeläisemme kiteeläisemme
gen. kiteeläisemme
genitive kiteeläisemme kiteeläistemme
kiteeläisiemme
partitive kiteeläistämme kiteeläisiämme
inessive kiteeläisessämme kiteeläisissämme
elative kiteeläisestämme kiteeläisistämme
illative kiteeläiseemme kiteeläisiimme
adessive kiteeläisellämme kiteeläisillämme
ablative kiteeläiseltämme kiteeläisiltämme
allative kiteeläisellemme kiteeläisillemme
essive kiteeläisenämme kiteeläisinämme
translative kiteeläiseksemme kiteeläisiksemme
abessive kiteeläisettämme kiteeläisittämme
instructive — —
comitative — kiteeläisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiteeläisenne kiteeläisenne
accusative nom. kiteeläisenne kiteeläisenne
gen. kiteeläisenne
genitive kiteeläisenne kiteeläistenne
kiteeläisienne
partitive kiteeläistänne kiteeläisiänne
inessive kiteeläisessänne kiteeläisissänne
elative kiteeläisestänne kiteeläisistänne
illative kiteeläiseenne kiteeläisiinne
adessive kiteeläisellänne kiteeläisillänne
ablative kiteeläiseltänne kiteeläisiltänne
allative kiteeläisellenne kiteeläisillenne
essive kiteeläisenänne kiteeläisinänne
translative kiteeläiseksenne kiteeläisiksenne
abessive kiteeläisettänne kiteeläisittänne
instructive — —
comitative — kiteeläisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiteeläisensä kiteeläisensä
accusative nom. kiteeläisensä kiteeläisensä
gen. kiteeläisensä
genitive kiteeläisensä kiteeläistensä
kiteeläisiensä
partitive kiteeläistään
kiteeläistänsä 		kiteeläisiään
kiteeläisiänsä
inessive kiteeläisessään
kiteeläisessänsä 		kiteeläisissään
kiteeläisissänsä
elative kiteeläisestään
kiteeläisestänsä 		kiteeläisistään
kiteeläisistänsä
illative kiteeläiseensä kiteeläisiinsä
adessive kiteeläisellään
kiteeläisellänsä 		kiteeläisillään
kiteeläisillänsä
ablative kiteeläiseltään
kiteeläiseltänsä 		kiteeläisiltään
kiteeläisiltänsä
allative kiteeläiselleen
kiteeläisellensä 		kiteeläisilleen
kiteeläisillensä
essive kiteeläisenään
kiteeläisenänsä 		kiteeläisinään
kiteeläisinänsä
translative kiteeläisekseen
kiteeläiseksensä 		kiteeläisikseen
kiteeläisiksensä
abessive kiteeläisettään
kiteeläisettänsä 		kiteeläisittään
kiteeläisittänsä
instructive — —
comitative — kiteeläisineen
kiteeläisinensä

Noun

kiteeläinen

  1. a person from or living in Kitee

Declension

Inflection of kiteeläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kiteeläinen kiteeläiset
genitive kiteeläisen kiteeläisten
kiteeläisien
partitive kiteeläistä kiteeläisiä
illative kiteeläiseen kiteeläisiin
singular plural
nominative kiteeläinen kiteeläiset
accusative nom. kiteeläinen kiteeläiset
gen. kiteeläisen
genitive kiteeläisen kiteeläisten
kiteeläisien
partitive kiteeläistä kiteeläisiä
inessive kiteeläisessä kiteeläisissä
elative kiteeläisestä kiteeläisistä
illative kiteeläiseen kiteeläisiin
adessive kiteeläisellä kiteeläisillä
ablative kiteeläiseltä kiteeläisiltä
allative kiteeläiselle kiteeläisille
essive kiteeläisenä kiteeläisinä
translative kiteeläiseksi kiteeläisiksi
abessive kiteeläisettä kiteeläisittä
instructive — kiteeläisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiteeläinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiteeläiseni kiteeläiseni
accusative nom. kiteeläiseni kiteeläiseni
gen. kiteeläiseni
genitive kiteeläiseni kiteeläisteni
kiteeläisieni
partitive kiteeläistäni kiteeläisiäni
inessive kiteeläisessäni kiteeläisissäni
elative kiteeläisestäni kiteeläisistäni
illative kiteeläiseeni kiteeläisiini
adessive kiteeläiselläni kiteeläisilläni
ablative kiteeläiseltäni kiteeläisiltäni
allative kiteeläiselleni kiteeläisilleni
essive kiteeläisenäni kiteeläisinäni
translative kiteeläisekseni kiteeläisikseni
abessive kiteeläisettäni kiteeläisittäni
instructive — —
comitative — kiteeläisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiteeläisesi kiteeläisesi
accusative nom. kiteeläisesi kiteeläisesi
gen. kiteeläisesi
genitive kiteeläisesi kiteeläistesi
kiteeläisiesi
partitive kiteeläistäsi kiteeläisiäsi
inessive kiteeläisessäsi kiteeläisissäsi
elative kiteeläisestäsi kiteeläisistäsi
illative kiteeläiseesi kiteeläisiisi
adessive kiteeläiselläsi kiteeläisilläsi
ablative kiteeläiseltäsi kiteeläisiltäsi
allative kiteeläisellesi kiteeläisillesi
essive kiteeläisenäsi kiteeläisinäsi
translative kiteeläiseksesi kiteeläisiksesi
abessive kiteeläisettäsi kiteeläisittäsi
instructive — —
comitative — kiteeläisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiteeläisemme kiteeläisemme
accusative nom. kiteeläisemme kiteeläisemme
gen. kiteeläisemme
genitive kiteeläisemme kiteeläistemme
kiteeläisiemme
partitive kiteeläistämme kiteeläisiämme
inessive kiteeläisessämme kiteeläisissämme
elative kiteeläisestämme kiteeläisistämme
illative kiteeläiseemme kiteeläisiimme
adessive kiteeläisellämme kiteeläisillämme
ablative kiteeläiseltämme kiteeläisiltämme
allative kiteeläisellemme kiteeläisillemme
essive kiteeläisenämme kiteeläisinämme
translative kiteeläiseksemme kiteeläisiksemme
abessive kiteeläisettämme kiteeläisittämme
instructive — —
comitative — kiteeläisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiteeläisenne kiteeläisenne
accusative nom. kiteeläisenne kiteeläisenne
gen. kiteeläisenne
genitive kiteeläisenne kiteeläistenne
kiteeläisienne
partitive kiteeläistänne kiteeläisiänne
inessive kiteeläisessänne kiteeläisissänne
elative kiteeläisestänne kiteeläisistänne
illative kiteeläiseenne kiteeläisiinne
adessive kiteeläisellänne kiteeläisillänne
ablative kiteeläiseltänne kiteeläisiltänne
allative kiteeläisellenne kiteeläisillenne
essive kiteeläisenänne kiteeläisinänne
translative kiteeläiseksenne kiteeläisiksenne
abessive kiteeläisettänne kiteeläisittänne
instructive — —
comitative — kiteeläisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiteeläisensä kiteeläisensä
accusative nom. kiteeläisensä kiteeläisensä
gen. kiteeläisensä
genitive kiteeläisensä kiteeläistensä
kiteeläisiensä
partitive kiteeläistään
kiteeläistänsä 		kiteeläisiään
kiteeläisiänsä
inessive kiteeläisessään
kiteeläisessänsä 		kiteeläisissään
kiteeläisissänsä
elative kiteeläisestään
kiteeläisestänsä 		kiteeläisistään
kiteeläisistänsä
illative kiteeläiseensä kiteeläisiinsä
adessive kiteeläisellään
kiteeläisellänsä 		kiteeläisillään
kiteeläisillänsä
ablative kiteeläiseltään
kiteeläiseltänsä 		kiteeläisiltään
kiteeläisiltänsä
allative kiteeläiselleen
kiteeläisellensä 		kiteeläisilleen
kiteeläisillensä
essive kiteeläisenään
kiteeläisenänsä 		kiteeläisinään
kiteeläisinänsä
translative kiteeläisekseen
kiteeläiseksensä 		kiteeläisikseen
kiteeläisiksensä
abessive kiteeläisettään
kiteeläisettänsä 		kiteeläisittään
kiteeläisittänsä
instructive — —
comitative — kiteeläisineen
kiteeläisinensä

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.