kiteyttäminen

Finnish

Etymology

kiteyttää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiteytːæminen/, [ˈk̟it̪e̞ˌyt̪ːæˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): ki‧te‧yt‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ki‧te‧yt‧tä‧mi‧nen

Noun

kiteyttäminen

  1. verbal noun of kiteyttää
    1. crystallizing, crystallization, forming into crystals
    2. (figuratively) summing up, abridging, encapsulating

Declension

Inflection of kiteyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kiteyttäminen kiteyttämiset
genitive kiteyttämisen kiteyttämisten
kiteyttämisien
partitive kiteyttämistä kiteyttämisiä
illative kiteyttämiseen kiteyttämisiin
singular plural
nominative kiteyttäminen kiteyttämiset
accusative nom. kiteyttäminen kiteyttämiset
gen. kiteyttämisen
genitive kiteyttämisen kiteyttämisten
kiteyttämisien
partitive kiteyttämistä kiteyttämisiä
inessive kiteyttämisessä kiteyttämisissä
elative kiteyttämisestä kiteyttämisistä
illative kiteyttämiseen kiteyttämisiin
adessive kiteyttämisellä kiteyttämisillä
ablative kiteyttämiseltä kiteyttämisiltä
allative kiteyttämiselle kiteyttämisille
essive kiteyttämisenä kiteyttämisinä
translative kiteyttämiseksi kiteyttämisiksi
abessive kiteyttämisettä kiteyttämisittä
instructive — kiteyttämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiteyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiteyttämiseni kiteyttämiseni
accusative nom. kiteyttämiseni kiteyttämiseni
gen. kiteyttämiseni
genitive kiteyttämiseni kiteyttämisteni
kiteyttämisieni
partitive kiteyttämistäni kiteyttämisiäni
inessive kiteyttämisessäni kiteyttämisissäni
elative kiteyttämisestäni kiteyttämisistäni
illative kiteyttämiseeni kiteyttämisiini
adessive kiteyttämiselläni kiteyttämisilläni
ablative kiteyttämiseltäni kiteyttämisiltäni
allative kiteyttämiselleni kiteyttämisilleni
essive kiteyttämisenäni kiteyttämisinäni
translative kiteyttämisekseni kiteyttämisikseni
abessive kiteyttämisettäni kiteyttämisittäni
instructive — —
comitative — kiteyttämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiteyttämisesi kiteyttämisesi
accusative nom. kiteyttämisesi kiteyttämisesi
gen. kiteyttämisesi
genitive kiteyttämisesi kiteyttämistesi
kiteyttämisiesi
partitive kiteyttämistäsi kiteyttämisiäsi
inessive kiteyttämisessäsi kiteyttämisissäsi
elative kiteyttämisestäsi kiteyttämisistäsi
illative kiteyttämiseesi kiteyttämisiisi
adessive kiteyttämiselläsi kiteyttämisilläsi
ablative kiteyttämiseltäsi kiteyttämisiltäsi
allative kiteyttämisellesi kiteyttämisillesi
essive kiteyttämisenäsi kiteyttämisinäsi
translative kiteyttämiseksesi kiteyttämisiksesi
abessive kiteyttämisettäsi kiteyttämisittäsi
instructive — —
comitative — kiteyttämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiteyttämisemme kiteyttämisemme
accusative nom. kiteyttämisemme kiteyttämisemme
gen. kiteyttämisemme
genitive kiteyttämisemme kiteyttämistemme
kiteyttämisiemme
partitive kiteyttämistämme kiteyttämisiämme
inessive kiteyttämisessämme kiteyttämisissämme
elative kiteyttämisestämme kiteyttämisistämme
illative kiteyttämiseemme kiteyttämisiimme
adessive kiteyttämisellämme kiteyttämisillämme
ablative kiteyttämiseltämme kiteyttämisiltämme
allative kiteyttämisellemme kiteyttämisillemme
essive kiteyttämisenämme kiteyttämisinämme
translative kiteyttämiseksemme kiteyttämisiksemme
abessive kiteyttämisettämme kiteyttämisittämme
instructive — —
comitative — kiteyttämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiteyttämisenne kiteyttämisenne
accusative nom. kiteyttämisenne kiteyttämisenne
gen. kiteyttämisenne
genitive kiteyttämisenne kiteyttämistenne
kiteyttämisienne
partitive kiteyttämistänne kiteyttämisiänne
inessive kiteyttämisessänne kiteyttämisissänne
elative kiteyttämisestänne kiteyttämisistänne
illative kiteyttämiseenne kiteyttämisiinne
adessive kiteyttämisellänne kiteyttämisillänne
ablative kiteyttämiseltänne kiteyttämisiltänne
allative kiteyttämisellenne kiteyttämisillenne
essive kiteyttämisenänne kiteyttämisinänne
translative kiteyttämiseksenne kiteyttämisiksenne
abessive kiteyttämisettänne kiteyttämisittänne
instructive — —
comitative — kiteyttämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiteyttämisensä kiteyttämisensä
accusative nom. kiteyttämisensä kiteyttämisensä
gen. kiteyttämisensä
genitive kiteyttämisensä kiteyttämistensä
kiteyttämisiensä
partitive kiteyttämistään
kiteyttämistänsä 		kiteyttämisiään
kiteyttämisiänsä
inessive kiteyttämisessään
kiteyttämisessänsä 		kiteyttämisissään
kiteyttämisissänsä
elative kiteyttämisestään
kiteyttämisestänsä 		kiteyttämisistään
kiteyttämisistänsä
illative kiteyttämiseensä kiteyttämisiinsä
adessive kiteyttämisellään
kiteyttämisellänsä 		kiteyttämisillään
kiteyttämisillänsä
ablative kiteyttämiseltään
kiteyttämiseltänsä 		kiteyttämisiltään
kiteyttämisiltänsä
allative kiteyttämiselleen
kiteyttämisellensä 		kiteyttämisilleen
kiteyttämisillensä
essive kiteyttämisenään
kiteyttämisenänsä 		kiteyttämisinään
kiteyttämisinänsä
translative kiteyttämisekseen
kiteyttämiseksensä 		kiteyttämisikseen
kiteyttämisiksensä
abessive kiteyttämisettään
kiteyttämisettänsä 		kiteyttämisittään
kiteyttämisittänsä
instructive — —
comitative — kiteyttämisineen
kiteyttämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.