kiukuttaminen

Finnish

Etymology

kiukuttaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiu̯kutːɑminen/, [ˈk̟iu̯kut̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): kiu‧kut‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): kiu‧kut‧ta‧mi‧nen

Noun

kiukuttaminen

  1. verbal noun of kiukuttaa
    1. feeling annoyed or irritated

Declension

Inflection of kiukuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kiukuttaminen kiukuttamiset
genitive kiukuttamisen kiukuttamisten
kiukuttamisien
partitive kiukuttamista kiukuttamisia
illative kiukuttamiseen kiukuttamisiin
singular plural
nominative kiukuttaminen kiukuttamiset
accusative nom. kiukuttaminen kiukuttamiset
gen. kiukuttamisen
genitive kiukuttamisen kiukuttamisten
kiukuttamisien
partitive kiukuttamista kiukuttamisia
inessive kiukuttamisessa kiukuttamisissa
elative kiukuttamisesta kiukuttamisista
illative kiukuttamiseen kiukuttamisiin
adessive kiukuttamisella kiukuttamisilla
ablative kiukuttamiselta kiukuttamisilta
allative kiukuttamiselle kiukuttamisille
essive kiukuttamisena kiukuttamisina
translative kiukuttamiseksi kiukuttamisiksi
abessive kiukuttamisetta kiukuttamisitta
instructive — kiukuttamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiukuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiukuttamiseni kiukuttamiseni
accusative nom. kiukuttamiseni kiukuttamiseni
gen. kiukuttamiseni
genitive kiukuttamiseni kiukuttamisteni
kiukuttamisieni
partitive kiukuttamistani kiukuttamisiani
inessive kiukuttamisessani kiukuttamisissani
elative kiukuttamisestani kiukuttamisistani
illative kiukuttamiseeni kiukuttamisiini
adessive kiukuttamisellani kiukuttamisillani
ablative kiukuttamiseltani kiukuttamisiltani
allative kiukuttamiselleni kiukuttamisilleni
essive kiukuttamisenani kiukuttamisinani
translative kiukuttamisekseni kiukuttamisikseni
abessive kiukuttamisettani kiukuttamisittani
instructive — —
comitative — kiukuttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiukuttamisesi kiukuttamisesi
accusative nom. kiukuttamisesi kiukuttamisesi
gen. kiukuttamisesi
genitive kiukuttamisesi kiukuttamistesi
kiukuttamisiesi
partitive kiukuttamistasi kiukuttamisiasi
inessive kiukuttamisessasi kiukuttamisissasi
elative kiukuttamisestasi kiukuttamisistasi
illative kiukuttamiseesi kiukuttamisiisi
adessive kiukuttamisellasi kiukuttamisillasi
ablative kiukuttamiseltasi kiukuttamisiltasi
allative kiukuttamisellesi kiukuttamisillesi
essive kiukuttamisenasi kiukuttamisinasi
translative kiukuttamiseksesi kiukuttamisiksesi
abessive kiukuttamisettasi kiukuttamisittasi
instructive — —
comitative — kiukuttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiukuttamisemme kiukuttamisemme
accusative nom. kiukuttamisemme kiukuttamisemme
gen. kiukuttamisemme
genitive kiukuttamisemme kiukuttamistemme
kiukuttamisiemme
partitive kiukuttamistamme kiukuttamisiamme
inessive kiukuttamisessamme kiukuttamisissamme
elative kiukuttamisestamme kiukuttamisistamme
illative kiukuttamiseemme kiukuttamisiimme
adessive kiukuttamisellamme kiukuttamisillamme
ablative kiukuttamiseltamme kiukuttamisiltamme
allative kiukuttamisellemme kiukuttamisillemme
essive kiukuttamisenamme kiukuttamisinamme
translative kiukuttamiseksemme kiukuttamisiksemme
abessive kiukuttamisettamme kiukuttamisittamme
instructive — —
comitative — kiukuttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiukuttamisenne kiukuttamisenne
accusative nom. kiukuttamisenne kiukuttamisenne
gen. kiukuttamisenne
genitive kiukuttamisenne kiukuttamistenne
kiukuttamisienne
partitive kiukuttamistanne kiukuttamisianne
inessive kiukuttamisessanne kiukuttamisissanne
elative kiukuttamisestanne kiukuttamisistanne
illative kiukuttamiseenne kiukuttamisiinne
adessive kiukuttamisellanne kiukuttamisillanne
ablative kiukuttamiseltanne kiukuttamisiltanne
allative kiukuttamisellenne kiukuttamisillenne
essive kiukuttamisenanne kiukuttamisinanne
translative kiukuttamiseksenne kiukuttamisiksenne
abessive kiukuttamisettanne kiukuttamisittanne
instructive — —
comitative — kiukuttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiukuttamisensa kiukuttamisensa
accusative nom. kiukuttamisensa kiukuttamisensa
gen. kiukuttamisensa
genitive kiukuttamisensa kiukuttamistensa
kiukuttamisiensa
partitive kiukuttamistaan
kiukuttamistansa 		kiukuttamisiaan
kiukuttamisiansa
inessive kiukuttamisessaan
kiukuttamisessansa 		kiukuttamisissaan
kiukuttamisissansa
elative kiukuttamisestaan
kiukuttamisestansa 		kiukuttamisistaan
kiukuttamisistansa
illative kiukuttamiseensa kiukuttamisiinsa
adessive kiukuttamisellaan
kiukuttamisellansa 		kiukuttamisillaan
kiukuttamisillansa
ablative kiukuttamiseltaan
kiukuttamiseltansa 		kiukuttamisiltaan
kiukuttamisiltansa
allative kiukuttamiselleen
kiukuttamisellensa 		kiukuttamisilleen
kiukuttamisillensa
essive kiukuttamisenaan
kiukuttamisenansa 		kiukuttamisinaan
kiukuttamisinansa
translative kiukuttamisekseen
kiukuttamiseksensa 		kiukuttamisikseen
kiukuttamisiksensa
abessive kiukuttamisettaan
kiukuttamisettansa 		kiukuttamisittaan
kiukuttamisittansa
instructive — —
comitative — kiukuttamisineen
kiukuttamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.