kiusallisuus

Finnish

Etymology

kiusallinen +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkiu̯sɑlːisuːs/, [ˈk̟iu̯s̠ɑ̝lˌlis̠uːs̠]
  • Rhymes: -isuːs
  • Syllabification(key): kiu‧sal‧li‧suus
  • Hyphenation(key): kiu‧sal‧li‧suus

Noun

kiusallisuus

  1. awkwardness, embarrassingness

Declension

Inflection of kiusallisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative kiusallisuus kiusallisuudet
genitive kiusallisuuden kiusallisuuksien
partitive kiusallisuutta kiusallisuuksia
illative kiusallisuuteen kiusallisuuksiin
singular plural
nominative kiusallisuus kiusallisuudet
accusative nom. kiusallisuus kiusallisuudet
gen. kiusallisuuden
genitive kiusallisuuden kiusallisuuksien
partitive kiusallisuutta kiusallisuuksia
inessive kiusallisuudessa kiusallisuuksissa
elative kiusallisuudesta kiusallisuuksista
illative kiusallisuuteen kiusallisuuksiin
adessive kiusallisuudella kiusallisuuksilla
ablative kiusallisuudelta kiusallisuuksilta
allative kiusallisuudelle kiusallisuuksille
essive kiusallisuutena kiusallisuuksina
translative kiusallisuudeksi kiusallisuuksiksi
abessive kiusallisuudetta kiusallisuuksitta
instructive — kiusallisuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kiusallisuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kiusallisuuteni kiusallisuuteni
accusative nom. kiusallisuuteni kiusallisuuteni
gen. kiusallisuuteni
genitive kiusallisuuteni kiusallisuuksieni
partitive kiusallisuuttani kiusallisuuksiani
inessive kiusallisuudessani kiusallisuuksissani
elative kiusallisuudestani kiusallisuuksistani
illative kiusallisuuteeni kiusallisuuksiini
adessive kiusallisuudellani kiusallisuuksillani
ablative kiusallisuudeltani kiusallisuuksiltani
allative kiusallisuudelleni kiusallisuuksilleni
essive kiusallisuutenani kiusallisuuksinani
translative kiusallisuudekseni kiusallisuuksikseni
abessive kiusallisuudettani kiusallisuuksittani
instructive — —
comitative — kiusallisuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kiusallisuutesi kiusallisuutesi
accusative nom. kiusallisuutesi kiusallisuutesi
gen. kiusallisuutesi
genitive kiusallisuutesi kiusallisuuksiesi
partitive kiusallisuuttasi kiusallisuuksiasi
inessive kiusallisuudessasi kiusallisuuksissasi
elative kiusallisuudestasi kiusallisuuksistasi
illative kiusallisuuteesi kiusallisuuksiisi
adessive kiusallisuudellasi kiusallisuuksillasi
ablative kiusallisuudeltasi kiusallisuuksiltasi
allative kiusallisuudellesi kiusallisuuksillesi
essive kiusallisuutenasi kiusallisuuksinasi
translative kiusallisuudeksesi kiusallisuuksiksesi
abessive kiusallisuudettasi kiusallisuuksittasi
instructive — —
comitative — kiusallisuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kiusallisuutemme kiusallisuutemme
accusative nom. kiusallisuutemme kiusallisuutemme
gen. kiusallisuutemme
genitive kiusallisuutemme kiusallisuuksiemme
partitive kiusallisuuttamme kiusallisuuksiamme
inessive kiusallisuudessamme kiusallisuuksissamme
elative kiusallisuudestamme kiusallisuuksistamme
illative kiusallisuuteemme kiusallisuuksiimme
adessive kiusallisuudellamme kiusallisuuksillamme
ablative kiusallisuudeltamme kiusallisuuksiltamme
allative kiusallisuudellemme kiusallisuuksillemme
essive kiusallisuutenamme kiusallisuuksinamme
translative kiusallisuudeksemme kiusallisuuksiksemme
abessive kiusallisuudettamme kiusallisuuksittamme
instructive — —
comitative — kiusallisuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kiusallisuutenne kiusallisuutenne
accusative nom. kiusallisuutenne kiusallisuutenne
gen. kiusallisuutenne
genitive kiusallisuutenne kiusallisuuksienne
partitive kiusallisuuttanne kiusallisuuksianne
inessive kiusallisuudessanne kiusallisuuksissanne
elative kiusallisuudestanne kiusallisuuksistanne
illative kiusallisuuteenne kiusallisuuksiinne
adessive kiusallisuudellanne kiusallisuuksillanne
ablative kiusallisuudeltanne kiusallisuuksiltanne
allative kiusallisuudellenne kiusallisuuksillenne
essive kiusallisuutenanne kiusallisuuksinanne
translative kiusallisuudeksenne kiusallisuuksiksenne
abessive kiusallisuudettanne kiusallisuuksittanne
instructive — —
comitative — kiusallisuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kiusallisuutensa kiusallisuutensa
accusative nom. kiusallisuutensa kiusallisuutensa
gen. kiusallisuutensa
genitive kiusallisuutensa kiusallisuuksiensa
partitive kiusallisuuttaan
kiusallisuuttansa 		kiusallisuuksiaan
kiusallisuuksiansa
inessive kiusallisuudessaan
kiusallisuudessansa 		kiusallisuuksissaan
kiusallisuuksissansa
elative kiusallisuudestaan
kiusallisuudestansa 		kiusallisuuksistaan
kiusallisuuksistansa
illative kiusallisuuteensa kiusallisuuksiinsa
adessive kiusallisuudellaan
kiusallisuudellansa 		kiusallisuuksillaan
kiusallisuuksillansa
ablative kiusallisuudeltaan
kiusallisuudeltansa 		kiusallisuuksiltaan
kiusallisuuksiltansa
allative kiusallisuudelleen
kiusallisuudellensa 		kiusallisuuksilleen
kiusallisuuksillensa
essive kiusallisuutenaan
kiusallisuutenansa 		kiusallisuuksinaan
kiusallisuuksinansa
translative kiusallisuudekseen
kiusallisuudeksensa 		kiusallisuuksikseen
kiusallisuuksiksensa
abessive kiusallisuudettaan
kiusallisuudettansa 		kiusallisuuksittaan
kiusallisuuksittansa
instructive — —
comitative — kiusallisuuksineen
kiusallisuuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.