kohtalokkuus

Finnish

Etymology

kohtalokas +‎ -uus

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkohtɑlokːuːs/, [ˈko̞xt̪ɑ̝ˌlo̞kːuːs̠]
  • Rhymes: -okːuːs
  • Syllabification(key): koh‧ta‧lok‧kuus
  • Hyphenation(key): koh‧ta‧lok‧kuus

Noun

kohtalokkuus

  1. fatefulness
  2. fatalness, fatality

Declension

Inflection of kohtalokkuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
nominative kohtalokkuus kohtalokkuudet
genitive kohtalokkuuden kohtalokkuuksien
partitive kohtalokkuutta kohtalokkuuksia
illative kohtalokkuuteen kohtalokkuuksiin
singular plural
nominative kohtalokkuus kohtalokkuudet
accusative nom. kohtalokkuus kohtalokkuudet
gen. kohtalokkuuden
genitive kohtalokkuuden kohtalokkuuksien
partitive kohtalokkuutta kohtalokkuuksia
inessive kohtalokkuudessa kohtalokkuuksissa
elative kohtalokkuudesta kohtalokkuuksista
illative kohtalokkuuteen kohtalokkuuksiin
adessive kohtalokkuudella kohtalokkuuksilla
ablative kohtalokkuudelta kohtalokkuuksilta
allative kohtalokkuudelle kohtalokkuuksille
essive kohtalokkuutena kohtalokkuuksina
translative kohtalokkuudeksi kohtalokkuuksiksi
abessive kohtalokkuudetta kohtalokkuuksitta
instructive — kohtalokkuuksin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kohtalokkuus (Kotus type 40*F/kalleus, t-d gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kohtalokkuuteni kohtalokkuuteni
accusative nom. kohtalokkuuteni kohtalokkuuteni
gen. kohtalokkuuteni
genitive kohtalokkuuteni kohtalokkuuksieni
partitive kohtalokkuuttani kohtalokkuuksiani
inessive kohtalokkuudessani kohtalokkuuksissani
elative kohtalokkuudestani kohtalokkuuksistani
illative kohtalokkuuteeni kohtalokkuuksiini
adessive kohtalokkuudellani kohtalokkuuksillani
ablative kohtalokkuudeltani kohtalokkuuksiltani
allative kohtalokkuudelleni kohtalokkuuksilleni
essive kohtalokkuutenani kohtalokkuuksinani
translative kohtalokkuudekseni kohtalokkuuksikseni
abessive kohtalokkuudettani kohtalokkuuksittani
instructive — —
comitative — kohtalokkuuksineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kohtalokkuutesi kohtalokkuutesi
accusative nom. kohtalokkuutesi kohtalokkuutesi
gen. kohtalokkuutesi
genitive kohtalokkuutesi kohtalokkuuksiesi
partitive kohtalokkuuttasi kohtalokkuuksiasi
inessive kohtalokkuudessasi kohtalokkuuksissasi
elative kohtalokkuudestasi kohtalokkuuksistasi
illative kohtalokkuuteesi kohtalokkuuksiisi
adessive kohtalokkuudellasi kohtalokkuuksillasi
ablative kohtalokkuudeltasi kohtalokkuuksiltasi
allative kohtalokkuudellesi kohtalokkuuksillesi
essive kohtalokkuutenasi kohtalokkuuksinasi
translative kohtalokkuudeksesi kohtalokkuuksiksesi
abessive kohtalokkuudettasi kohtalokkuuksittasi
instructive — —
comitative — kohtalokkuuksinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kohtalokkuutemme kohtalokkuutemme
accusative nom. kohtalokkuutemme kohtalokkuutemme
gen. kohtalokkuutemme
genitive kohtalokkuutemme kohtalokkuuksiemme
partitive kohtalokkuuttamme kohtalokkuuksiamme
inessive kohtalokkuudessamme kohtalokkuuksissamme
elative kohtalokkuudestamme kohtalokkuuksistamme
illative kohtalokkuuteemme kohtalokkuuksiimme
adessive kohtalokkuudellamme kohtalokkuuksillamme
ablative kohtalokkuudeltamme kohtalokkuuksiltamme
allative kohtalokkuudellemme kohtalokkuuksillemme
essive kohtalokkuutenamme kohtalokkuuksinamme
translative kohtalokkuudeksemme kohtalokkuuksiksemme
abessive kohtalokkuudettamme kohtalokkuuksittamme
instructive — —
comitative — kohtalokkuuksinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kohtalokkuutenne kohtalokkuutenne
accusative nom. kohtalokkuutenne kohtalokkuutenne
gen. kohtalokkuutenne
genitive kohtalokkuutenne kohtalokkuuksienne
partitive kohtalokkuuttanne kohtalokkuuksianne
inessive kohtalokkuudessanne kohtalokkuuksissanne
elative kohtalokkuudestanne kohtalokkuuksistanne
illative kohtalokkuuteenne kohtalokkuuksiinne
adessive kohtalokkuudellanne kohtalokkuuksillanne
ablative kohtalokkuudeltanne kohtalokkuuksiltanne
allative kohtalokkuudellenne kohtalokkuuksillenne
essive kohtalokkuutenanne kohtalokkuuksinanne
translative kohtalokkuudeksenne kohtalokkuuksiksenne
abessive kohtalokkuudettanne kohtalokkuuksittanne
instructive — —
comitative — kohtalokkuuksinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kohtalokkuutensa kohtalokkuutensa
accusative nom. kohtalokkuutensa kohtalokkuutensa
gen. kohtalokkuutensa
genitive kohtalokkuutensa kohtalokkuuksiensa
partitive kohtalokkuuttaan
kohtalokkuuttansa 		kohtalokkuuksiaan
kohtalokkuuksiansa
inessive kohtalokkuudessaan
kohtalokkuudessansa 		kohtalokkuuksissaan
kohtalokkuuksissansa
elative kohtalokkuudestaan
kohtalokkuudestansa 		kohtalokkuuksistaan
kohtalokkuuksistansa
illative kohtalokkuuteensa kohtalokkuuksiinsa
adessive kohtalokkuudellaan
kohtalokkuudellansa 		kohtalokkuuksillaan
kohtalokkuuksillansa
ablative kohtalokkuudeltaan
kohtalokkuudeltansa 		kohtalokkuuksiltaan
kohtalokkuuksiltansa
allative kohtalokkuudelleen
kohtalokkuudellensa 		kohtalokkuuksilleen
kohtalokkuuksillensa
essive kohtalokkuutenaan
kohtalokkuutenansa 		kohtalokkuuksinaan
kohtalokkuuksinansa
translative kohtalokkuudekseen
kohtalokkuudeksensa 		kohtalokkuuksikseen
kohtalokkuuksiksensa
abessive kohtalokkuudettaan
kohtalokkuudettansa 		kohtalokkuuksittaan
kohtalokkuuksittansa
instructive — —
comitative — kohtalokkuuksineen
kohtalokkuuksinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.