kolisteleminen

Finnish

Etymology

kolistella +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkolisteleminen/, [ˈko̞lis̠ˌte̞le̞ˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): ko‧lis‧te‧le‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ko‧lis‧te‧le‧mi‧nen

Noun

kolisteleminen

  1. verbal noun of kolistella
    1. clanking or clattering repeatedly
    2. making noise, racketing

Declension

Inflection of kolisteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kolisteleminen kolistelemiset
genitive kolistelemisen kolistelemisten
kolistelemisien
partitive kolistelemista kolistelemisia
illative kolistelemiseen kolistelemisiin
singular plural
nominative kolisteleminen kolistelemiset
accusative nom. kolisteleminen kolistelemiset
gen. kolistelemisen
genitive kolistelemisen kolistelemisten
kolistelemisien
partitive kolistelemista kolistelemisia
inessive kolistelemisessa kolistelemisissa
elative kolistelemisesta kolistelemisista
illative kolistelemiseen kolistelemisiin
adessive kolistelemisella kolistelemisilla
ablative kolistelemiselta kolistelemisilta
allative kolistelemiselle kolistelemisille
essive kolistelemisena kolistelemisina
translative kolistelemiseksi kolistelemisiksi
abessive kolistelemisetta kolistelemisitta
instructive — kolistelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kolisteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kolistelemiseni kolistelemiseni
accusative nom. kolistelemiseni kolistelemiseni
gen. kolistelemiseni
genitive kolistelemiseni kolistelemisteni
kolistelemisieni
partitive kolistelemistani kolistelemisiani
inessive kolistelemisessani kolistelemisissani
elative kolistelemisestani kolistelemisistani
illative kolistelemiseeni kolistelemisiini
adessive kolistelemisellani kolistelemisillani
ablative kolistelemiseltani kolistelemisiltani
allative kolistelemiselleni kolistelemisilleni
essive kolistelemisenani kolistelemisinani
translative kolistelemisekseni kolistelemisikseni
abessive kolistelemisettani kolistelemisittani
instructive — —
comitative — kolistelemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kolistelemisesi kolistelemisesi
accusative nom. kolistelemisesi kolistelemisesi
gen. kolistelemisesi
genitive kolistelemisesi kolistelemistesi
kolistelemisiesi
partitive kolistelemistasi kolistelemisiasi
inessive kolistelemisessasi kolistelemisissasi
elative kolistelemisestasi kolistelemisistasi
illative kolistelemiseesi kolistelemisiisi
adessive kolistelemisellasi kolistelemisillasi
ablative kolistelemiseltasi kolistelemisiltasi
allative kolistelemisellesi kolistelemisillesi
essive kolistelemisenasi kolistelemisinasi
translative kolistelemiseksesi kolistelemisiksesi
abessive kolistelemisettasi kolistelemisittasi
instructive — —
comitative — kolistelemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kolistelemisemme kolistelemisemme
accusative nom. kolistelemisemme kolistelemisemme
gen. kolistelemisemme
genitive kolistelemisemme kolistelemistemme
kolistelemisiemme
partitive kolistelemistamme kolistelemisiamme
inessive kolistelemisessamme kolistelemisissamme
elative kolistelemisestamme kolistelemisistamme
illative kolistelemiseemme kolistelemisiimme
adessive kolistelemisellamme kolistelemisillamme
ablative kolistelemiseltamme kolistelemisiltamme
allative kolistelemisellemme kolistelemisillemme
essive kolistelemisenamme kolistelemisinamme
translative kolistelemiseksemme kolistelemisiksemme
abessive kolistelemisettamme kolistelemisittamme
instructive — —
comitative — kolistelemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kolistelemisenne kolistelemisenne
accusative nom. kolistelemisenne kolistelemisenne
gen. kolistelemisenne
genitive kolistelemisenne kolistelemistenne
kolistelemisienne
partitive kolistelemistanne kolistelemisianne
inessive kolistelemisessanne kolistelemisissanne
elative kolistelemisestanne kolistelemisistanne
illative kolistelemiseenne kolistelemisiinne
adessive kolistelemisellanne kolistelemisillanne
ablative kolistelemiseltanne kolistelemisiltanne
allative kolistelemisellenne kolistelemisillenne
essive kolistelemisenanne kolistelemisinanne
translative kolistelemiseksenne kolistelemisiksenne
abessive kolistelemisettanne kolistelemisittanne
instructive — —
comitative — kolistelemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kolistelemisensa kolistelemisensa
accusative nom. kolistelemisensa kolistelemisensa
gen. kolistelemisensa
genitive kolistelemisensa kolistelemistensa
kolistelemisiensa
partitive kolistelemistaan
kolistelemistansa 		kolistelemisiaan
kolistelemisiansa
inessive kolistelemisessaan
kolistelemisessansa 		kolistelemisissaan
kolistelemisissansa
elative kolistelemisestaan
kolistelemisestansa 		kolistelemisistaan
kolistelemisistansa
illative kolistelemiseensa kolistelemisiinsa
adessive kolistelemisellaan
kolistelemisellansa 		kolistelemisillaan
kolistelemisillansa
ablative kolistelemiseltaan
kolistelemiseltansa 		kolistelemisiltaan
kolistelemisiltansa
allative kolistelemiselleen
kolistelemisellensa 		kolistelemisilleen
kolistelemisillensa
essive kolistelemisenaan
kolistelemisenansa 		kolistelemisinaan
kolistelemisinansa
translative kolistelemisekseen
kolistelemiseksensa 		kolistelemisikseen
kolistelemisiksensa
abessive kolistelemisettaan
kolistelemisettansa 		kolistelemisittaan
kolistelemisittansa
instructive — —
comitative — kolistelemisineen
kolistelemisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.