kombinoitunut

Finnish

Verb

kombinoitunut

  1. past active indicative connegative of kombinoitua

Participle

kombinoitunut

  1. past active participle of kombinoitua

Declension

Inflection of kombinoitunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative kombinoitunut kombinoituneet
genitive kombinoituneen kombinoituneiden
kombinoituneitten
partitive kombinoitunutta kombinoituneita
illative kombinoituneeseen kombinoituneisiin
kombinoituneihin
singular plural
nominative kombinoitunut kombinoituneet
accusative nom. kombinoitunut kombinoituneet
gen. kombinoituneen
genitive kombinoituneen kombinoituneiden
kombinoituneitten
partitive kombinoitunutta kombinoituneita
inessive kombinoituneessa kombinoituneissa
elative kombinoituneesta kombinoituneista
illative kombinoituneeseen kombinoituneisiin
kombinoituneihin
adessive kombinoituneella kombinoituneilla
ablative kombinoituneelta kombinoituneilta
allative kombinoituneelle kombinoituneille
essive kombinoituneena kombinoituneina
translative kombinoituneeksi kombinoituneiksi
abessive kombinoituneetta kombinoituneitta
instructive — kombinoitunein
comitative — kombinoituneine
Possessive forms of kombinoitunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kombinoituneeni kombinoituneeni
accusative nom. kombinoituneeni kombinoituneeni
gen. kombinoituneeni
genitive kombinoituneeni kombinoituneideni
kombinoituneitteni
partitive kombinoitunuttani kombinoituneitani
inessive kombinoituneessani kombinoituneissani
elative kombinoituneestani kombinoituneistani
illative kombinoituneeseeni kombinoituneisiini
kombinoituneihini
adessive kombinoituneellani kombinoituneillani
ablative kombinoituneeltani kombinoituneiltani
allative kombinoituneelleni kombinoituneilleni
essive kombinoituneenani kombinoituneinani
translative kombinoituneekseni kombinoituneikseni
abessive kombinoituneettani kombinoituneittani
instructive — —
comitative — kombinoituneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kombinoituneesi kombinoituneesi
accusative nom. kombinoituneesi kombinoituneesi
gen. kombinoituneesi
genitive kombinoituneesi kombinoituneidesi
kombinoituneittesi
partitive kombinoitunuttasi kombinoituneitasi
inessive kombinoituneessasi kombinoituneissasi
elative kombinoituneestasi kombinoituneistasi
illative kombinoituneeseesi kombinoituneisiisi
kombinoituneihisi
adessive kombinoituneellasi kombinoituneillasi
ablative kombinoituneeltasi kombinoituneiltasi
allative kombinoituneellesi kombinoituneillesi
essive kombinoituneenasi kombinoituneinasi
translative kombinoituneeksesi kombinoituneiksesi
abessive kombinoituneettasi kombinoituneittasi
instructive — —
comitative — kombinoituneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kombinoituneemme kombinoituneemme
accusative nom. kombinoituneemme kombinoituneemme
gen. kombinoituneemme
genitive kombinoituneemme kombinoituneidemme
kombinoituneittemme
partitive kombinoitunuttamme kombinoituneitamme
inessive kombinoituneessamme kombinoituneissamme
elative kombinoituneestamme kombinoituneistamme
illative kombinoituneeseemme kombinoituneisiimme
kombinoituneihimme
adessive kombinoituneellamme kombinoituneillamme
ablative kombinoituneeltamme kombinoituneiltamme
allative kombinoituneellemme kombinoituneillemme
essive kombinoituneenamme kombinoituneinamme
translative kombinoituneeksemme kombinoituneiksemme
abessive kombinoituneettamme kombinoituneittamme
instructive — —
comitative — kombinoituneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kombinoituneenne kombinoituneenne
accusative nom. kombinoituneenne kombinoituneenne
gen. kombinoituneenne
genitive kombinoituneenne kombinoituneidenne
kombinoituneittenne
partitive kombinoitunuttanne kombinoituneitanne
inessive kombinoituneessanne kombinoituneissanne
elative kombinoituneestanne kombinoituneistanne
illative kombinoituneeseenne kombinoituneisiinne
kombinoituneihinne
adessive kombinoituneellanne kombinoituneillanne
ablative kombinoituneeltanne kombinoituneiltanne
allative kombinoituneellenne kombinoituneillenne
essive kombinoituneenanne kombinoituneinanne
translative kombinoituneeksenne kombinoituneiksenne
abessive kombinoituneettanne kombinoituneittanne
instructive — —
comitative — kombinoituneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kombinoituneensa kombinoituneensa
accusative nom. kombinoituneensa kombinoituneensa
gen. kombinoituneensa
genitive kombinoituneensa kombinoituneidensa
kombinoituneittensa
partitive kombinoitunuttaan
kombinoitunuttansa 		kombinoituneitaan
kombinoituneitansa
inessive kombinoituneessaan
kombinoituneessansa 		kombinoituneissaan
kombinoituneissansa
elative kombinoituneestaan
kombinoituneestansa 		kombinoituneistaan
kombinoituneistansa
illative kombinoituneeseensa kombinoituneisiinsa
kombinoituneihinsa
adessive kombinoituneellaan
kombinoituneellansa 		kombinoituneillaan
kombinoituneillansa
ablative kombinoituneeltaan
kombinoituneeltansa 		kombinoituneiltaan
kombinoituneiltansa
allative kombinoituneelleen
kombinoituneellensa 		kombinoituneilleen
kombinoituneillensa
essive kombinoituneenaan
kombinoituneenansa 		kombinoituneinaan
kombinoituneinansa
translative kombinoituneekseen
kombinoituneeksensa 		kombinoituneikseen
kombinoituneiksensa
abessive kombinoituneettaan
kombinoituneettansa 		kombinoituneittaan
kombinoituneittansa
instructive — —
comitative — kombinoituneineen
kombinoituneinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.