komplisoitumaton

Finnish

Participle

komplisoitumaton

  1. negative participle of komplisoitua

Declension

Inflection of komplisoitumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative komplisoitumaton komplisoitumattomat
genitive komplisoitumattoman komplisoitumattomien
partitive komplisoitumatonta komplisoitumattomia
illative komplisoitumattomaan komplisoitumattomiin
singular plural
nominative komplisoitumaton komplisoitumattomat
accusative nom. komplisoitumaton komplisoitumattomat
gen. komplisoitumattoman
genitive komplisoitumattoman komplisoitumattomien
komplisoitumatonten rare
partitive komplisoitumatonta komplisoitumattomia
inessive komplisoitumattomassa komplisoitumattomissa
elative komplisoitumattomasta komplisoitumattomista
illative komplisoitumattomaan komplisoitumattomiin
adessive komplisoitumattomalla komplisoitumattomilla
ablative komplisoitumattomalta komplisoitumattomilta
allative komplisoitumattomalle komplisoitumattomille
essive komplisoitumattomana komplisoitumattomina
translative komplisoitumattomaksi komplisoitumattomiksi
abessive komplisoitumattomatta komplisoitumattomitta
instructive — komplisoitumattomin
comitative — komplisoitumattomine
Possessive forms of komplisoitumaton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative komplisoitumattomani komplisoitumattomani
accusative nom. komplisoitumattomani komplisoitumattomani
gen. komplisoitumattomani
genitive komplisoitumattomani komplisoitumattomieni
komplisoitumatonteni rare
partitive komplisoitumatontani komplisoitumattomiani
inessive komplisoitumattomassani komplisoitumattomissani
elative komplisoitumattomastani komplisoitumattomistani
illative komplisoitumattomaani komplisoitumattomiini
adessive komplisoitumattomallani komplisoitumattomillani
ablative komplisoitumattomaltani komplisoitumattomiltani
allative komplisoitumattomalleni komplisoitumattomilleni
essive komplisoitumattomanani komplisoitumattominani
translative komplisoitumattomakseni komplisoitumattomikseni
abessive komplisoitumattomattani komplisoitumattomittani
instructive — —
comitative — komplisoitumattomineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative komplisoitumattomasi komplisoitumattomasi
accusative nom. komplisoitumattomasi komplisoitumattomasi
gen. komplisoitumattomasi
genitive komplisoitumattomasi komplisoitumattomiesi
komplisoitumatontesi rare
partitive komplisoitumatontasi komplisoitumattomiasi
inessive komplisoitumattomassasi komplisoitumattomissasi
elative komplisoitumattomastasi komplisoitumattomistasi
illative komplisoitumattomaasi komplisoitumattomiisi
adessive komplisoitumattomallasi komplisoitumattomillasi
ablative komplisoitumattomaltasi komplisoitumattomiltasi
allative komplisoitumattomallesi komplisoitumattomillesi
essive komplisoitumattomanasi komplisoitumattominasi
translative komplisoitumattomaksesi komplisoitumattomiksesi
abessive komplisoitumattomattasi komplisoitumattomittasi
instructive — —
comitative — komplisoitumattominesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative komplisoitumattomamme komplisoitumattomamme
accusative nom. komplisoitumattomamme komplisoitumattomamme
gen. komplisoitumattomamme
genitive komplisoitumattomamme komplisoitumattomiemme
komplisoitumatontemme rare
partitive komplisoitumatontamme komplisoitumattomiamme
inessive komplisoitumattomassamme komplisoitumattomissamme
elative komplisoitumattomastamme komplisoitumattomistamme
illative komplisoitumattomaamme komplisoitumattomiimme
adessive komplisoitumattomallamme komplisoitumattomillamme
ablative komplisoitumattomaltamme komplisoitumattomiltamme
allative komplisoitumattomallemme komplisoitumattomillemme
essive komplisoitumattomanamme komplisoitumattominamme
translative komplisoitumattomaksemme komplisoitumattomiksemme
abessive komplisoitumattomattamme komplisoitumattomittamme
instructive — —
comitative — komplisoitumattominemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative komplisoitumattomanne komplisoitumattomanne
accusative nom. komplisoitumattomanne komplisoitumattomanne
gen. komplisoitumattomanne
genitive komplisoitumattomanne komplisoitumattomienne
komplisoitumatontenne rare
partitive komplisoitumatontanne komplisoitumattomianne
inessive komplisoitumattomassanne komplisoitumattomissanne
elative komplisoitumattomastanne komplisoitumattomistanne
illative komplisoitumattomaanne komplisoitumattomiinne
adessive komplisoitumattomallanne komplisoitumattomillanne
ablative komplisoitumattomaltanne komplisoitumattomiltanne
allative komplisoitumattomallenne komplisoitumattomillenne
essive komplisoitumattomananne komplisoitumattominanne
translative komplisoitumattomaksenne komplisoitumattomiksenne
abessive komplisoitumattomattanne komplisoitumattomittanne
instructive — —
comitative — komplisoitumattominenne
third-person possessor
singular plural
nominative komplisoitumattomansa komplisoitumattomansa
accusative nom. komplisoitumattomansa komplisoitumattomansa
gen. komplisoitumattomansa
genitive komplisoitumattomansa komplisoitumattomiensa
komplisoitumatontensa rare
partitive komplisoitumatontaan
komplisoitumatontansa 		komplisoitumattomiaan
komplisoitumattomiansa
inessive komplisoitumattomassaan
komplisoitumattomassansa 		komplisoitumattomissaan
komplisoitumattomissansa
elative komplisoitumattomastaan
komplisoitumattomastansa 		komplisoitumattomistaan
komplisoitumattomistansa
illative komplisoitumattomaansa komplisoitumattomiinsa
adessive komplisoitumattomallaan
komplisoitumattomallansa 		komplisoitumattomillaan
komplisoitumattomillansa
ablative komplisoitumattomaltaan
komplisoitumattomaltansa 		komplisoitumattomiltaan
komplisoitumattomiltansa
allative komplisoitumattomalleen
komplisoitumattomallensa 		komplisoitumattomilleen
komplisoitumattomillensa
essive komplisoitumattomanaan
komplisoitumattomanansa 		komplisoitumattominaan
komplisoitumattominansa
translative komplisoitumattomakseen
komplisoitumattomaksensa 		komplisoitumattomikseen
komplisoitumattomiksensa
abessive komplisoitumattomattaan
komplisoitumattomattansa 		komplisoitumattomittaan
komplisoitumattomittansa
instructive — —
comitative — komplisoitumattomineen
komplisoitumattominensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.