koordinointi

Finnish

Etymology

koordinoida +‎ -nti

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkoːrdinoi̯nti/, [ˈko̞ːrdiˌno̞i̯n̪t̪i]
  • Rhymes: -ointi
  • Syllabification(key): koor‧di‧noin‧ti
  • Hyphenation(key): koor‧di‧noin‧ti

Noun

koordinointi

  1. coordinating

Declension

Inflection of koordinointi (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)
nominative koordinointi koordinoinnit
genitive koordinoinnin koordinointien
partitive koordinointia koordinointeja
illative koordinointiin koordinointeihin
singular plural
nominative koordinointi koordinoinnit
accusative nom. koordinointi koordinoinnit
gen. koordinoinnin
genitive koordinoinnin koordinointien
partitive koordinointia koordinointeja
inessive koordinoinnissa koordinoinneissa
elative koordinoinnista koordinoinneista
illative koordinointiin koordinointeihin
adessive koordinoinnilla koordinoinneilla
ablative koordinoinnilta koordinoinneilta
allative koordinoinnille koordinoinneille
essive koordinointina koordinointeina
translative koordinoinniksi koordinoinneiksi
abessive koordinoinnitta koordinoinneitta
instructive — koordinoinnein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of koordinointi (Kotus type 5*J/risti, nt-nn gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative koordinointini koordinointini
accusative nom. koordinointini koordinointini
gen. koordinointini
genitive koordinointini koordinointieni
partitive koordinointiani koordinointejani
inessive koordinoinnissani koordinoinneissani
elative koordinoinnistani koordinoinneistani
illative koordinointiini koordinointeihini
adessive koordinoinnillani koordinoinneillani
ablative koordinoinniltani koordinoinneiltani
allative koordinoinnilleni koordinoinneilleni
essive koordinointinani koordinointeinani
translative koordinoinnikseni koordinoinneikseni
abessive koordinoinnittani koordinoinneittani
instructive — —
comitative — koordinointeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative koordinointisi koordinointisi
accusative nom. koordinointisi koordinointisi
gen. koordinointisi
genitive koordinointisi koordinointiesi
partitive koordinointiasi koordinointejasi
inessive koordinoinnissasi koordinoinneissasi
elative koordinoinnistasi koordinoinneistasi
illative koordinointiisi koordinointeihisi
adessive koordinoinnillasi koordinoinneillasi
ablative koordinoinniltasi koordinoinneiltasi
allative koordinoinnillesi koordinoinneillesi
essive koordinointinasi koordinointeinasi
translative koordinoinniksesi koordinoinneiksesi
abessive koordinoinnittasi koordinoinneittasi
instructive — —
comitative — koordinointeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative koordinointimme koordinointimme
accusative nom. koordinointimme koordinointimme
gen. koordinointimme
genitive koordinointimme koordinointiemme
partitive koordinointiamme koordinointejamme
inessive koordinoinnissamme koordinoinneissamme
elative koordinoinnistamme koordinoinneistamme
illative koordinointiimme koordinointeihimme
adessive koordinoinnillamme koordinoinneillamme
ablative koordinoinniltamme koordinoinneiltamme
allative koordinoinnillemme koordinoinneillemme
essive koordinointinamme koordinointeinamme
translative koordinoinniksemme koordinoinneiksemme
abessive koordinoinnittamme koordinoinneittamme
instructive — —
comitative — koordinointeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative koordinointinne koordinointinne
accusative nom. koordinointinne koordinointinne
gen. koordinointinne
genitive koordinointinne koordinointienne
partitive koordinointianne koordinointejanne
inessive koordinoinnissanne koordinoinneissanne
elative koordinoinnistanne koordinoinneistanne
illative koordinointiinne koordinointeihinne
adessive koordinoinnillanne koordinoinneillanne
ablative koordinoinniltanne koordinoinneiltanne
allative koordinoinnillenne koordinoinneillenne
essive koordinointinanne koordinointeinanne
translative koordinoinniksenne koordinoinneiksenne
abessive koordinoinnittanne koordinoinneittanne
instructive — —
comitative — koordinointeinenne
third-person possessor
singular plural
nominative koordinointinsa koordinointinsa
accusative nom. koordinointinsa koordinointinsa
gen. koordinointinsa
genitive koordinointinsa koordinointiensa
partitive koordinointiaan
koordinointiansa 		koordinointejaan
koordinointejansa
inessive koordinoinnissaan
koordinoinnissansa 		koordinoinneissaan
koordinoinneissansa
elative koordinoinnistaan
koordinoinnistansa 		koordinoinneistaan
koordinoinneistansa
illative koordinointiinsa koordinointeihinsa
adessive koordinoinnillaan
koordinoinnillansa 		koordinoinneillaan
koordinoinneillansa
ablative koordinoinniltaan
koordinoinniltansa 		koordinoinneiltaan
koordinoinneiltansa
allative koordinoinnilleen
koordinoinnillensa 		koordinoinneilleen
koordinoinneillensa
essive koordinointinaan
koordinointinansa 		koordinointeinaan
koordinointeinansa
translative koordinoinnikseen
koordinoinniksensa 		koordinoinneikseen
koordinoinneiksensa
abessive koordinoinnittaan
koordinoinnittansa 		koordinoinneittaan
koordinoinneittansa
instructive — —
comitative — koordinointeineen
koordinointeinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.