koputtaminen

Finnish

Etymology

koputtaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkoputːɑminen/, [ˈko̞put̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): ko‧put‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ko‧put‧ta‧mi‧nen

Noun

koputtaminen

  1. verbal noun of koputtaa
    1. knocking (on a door, tree, etc.)

Declension

Inflection of koputtaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative koputtaminen koputtamiset
genitive koputtamisen koputtamisten
koputtamisien
partitive koputtamista koputtamisia
illative koputtamiseen koputtamisiin
singular plural
nominative koputtaminen koputtamiset
accusative nom. koputtaminen koputtamiset
gen. koputtamisen
genitive koputtamisen koputtamisten
koputtamisien
partitive koputtamista koputtamisia
inessive koputtamisessa koputtamisissa
elative koputtamisesta koputtamisista
illative koputtamiseen koputtamisiin
adessive koputtamisella koputtamisilla
ablative koputtamiselta koputtamisilta
allative koputtamiselle koputtamisille
essive koputtamisena koputtamisina
translative koputtamiseksi koputtamisiksi
abessive koputtamisetta koputtamisitta
instructive — koputtamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of koputtaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative koputtamiseni koputtamiseni
accusative nom. koputtamiseni koputtamiseni
gen. koputtamiseni
genitive koputtamiseni koputtamisteni
koputtamisieni
partitive koputtamistani koputtamisiani
inessive koputtamisessani koputtamisissani
elative koputtamisestani koputtamisistani
illative koputtamiseeni koputtamisiini
adessive koputtamisellani koputtamisillani
ablative koputtamiseltani koputtamisiltani
allative koputtamiselleni koputtamisilleni
essive koputtamisenani koputtamisinani
translative koputtamisekseni koputtamisikseni
abessive koputtamisettani koputtamisittani
instructive — —
comitative — koputtamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative koputtamisesi koputtamisesi
accusative nom. koputtamisesi koputtamisesi
gen. koputtamisesi
genitive koputtamisesi koputtamistesi
koputtamisiesi
partitive koputtamistasi koputtamisiasi
inessive koputtamisessasi koputtamisissasi
elative koputtamisestasi koputtamisistasi
illative koputtamiseesi koputtamisiisi
adessive koputtamisellasi koputtamisillasi
ablative koputtamiseltasi koputtamisiltasi
allative koputtamisellesi koputtamisillesi
essive koputtamisenasi koputtamisinasi
translative koputtamiseksesi koputtamisiksesi
abessive koputtamisettasi koputtamisittasi
instructive — —
comitative — koputtamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative koputtamisemme koputtamisemme
accusative nom. koputtamisemme koputtamisemme
gen. koputtamisemme
genitive koputtamisemme koputtamistemme
koputtamisiemme
partitive koputtamistamme koputtamisiamme
inessive koputtamisessamme koputtamisissamme
elative koputtamisestamme koputtamisistamme
illative koputtamiseemme koputtamisiimme
adessive koputtamisellamme koputtamisillamme
ablative koputtamiseltamme koputtamisiltamme
allative koputtamisellemme koputtamisillemme
essive koputtamisenamme koputtamisinamme
translative koputtamiseksemme koputtamisiksemme
abessive koputtamisettamme koputtamisittamme
instructive — —
comitative — koputtamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative koputtamisenne koputtamisenne
accusative nom. koputtamisenne koputtamisenne
gen. koputtamisenne
genitive koputtamisenne koputtamistenne
koputtamisienne
partitive koputtamistanne koputtamisianne
inessive koputtamisessanne koputtamisissanne
elative koputtamisestanne koputtamisistanne
illative koputtamiseenne koputtamisiinne
adessive koputtamisellanne koputtamisillanne
ablative koputtamiseltanne koputtamisiltanne
allative koputtamisellenne koputtamisillenne
essive koputtamisenanne koputtamisinanne
translative koputtamiseksenne koputtamisiksenne
abessive koputtamisettanne koputtamisittanne
instructive — —
comitative — koputtamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative koputtamisensa koputtamisensa
accusative nom. koputtamisensa koputtamisensa
gen. koputtamisensa
genitive koputtamisensa koputtamistensa
koputtamisiensa
partitive koputtamistaan
koputtamistansa 		koputtamisiaan
koputtamisiansa
inessive koputtamisessaan
koputtamisessansa 		koputtamisissaan
koputtamisissansa
elative koputtamisestaan
koputtamisestansa 		koputtamisistaan
koputtamisistansa
illative koputtamiseensa koputtamisiinsa
adessive koputtamisellaan
koputtamisellansa 		koputtamisillaan
koputtamisillansa
ablative koputtamiseltaan
koputtamiseltansa 		koputtamisiltaan
koputtamisiltansa
allative koputtamiselleen
koputtamisellensa 		koputtamisilleen
koputtamisillensa
essive koputtamisenaan
koputtamisenansa 		koputtamisinaan
koputtamisinansa
translative koputtamisekseen
koputtamiseksensa 		koputtamisikseen
koputtamisiksensa
abessive koputtamisettaan
koputtamisettansa 		koputtamisittaan
koputtamisittansa
instructive — —
comitative — koputtamisineen
koputtamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.