kortsuta

Ingrian

Etymology

Onomatopoeic.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkort͡sutɑ/, [ˈko̞rt͡s̠ŭt]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkort͡sutɑ/, [ˈko̞rt͡sud̥ɑ]
  • Rhymes: -ort͡sut, -ort͡sutɑ
  • Hyphenation: kort‧su‧ta

Verb

kortsuta

  1. (intransitive) to snore

Conjugation

Conjugation of kortsuta (type 16/maata, no gradation)
Indikativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kortsuun en kortsuu 1st singular oon kortsunt, oon kortsunnut en oo kortsunt, en oo kortsunnut
2nd singular kortsuut et kortsuu 2nd singular oot kortsunt, oot kortsunnut et oo kortsunt, et oo kortsunnut
3rd singular kortsujaa ei kortsuu 3rd singular ono kortsunt, ono kortsunnut ei oo kortsunt, ei oo kortsunnut
1st plural kortsuumma emmä kortsuu 1st plural oomma kortsunneet emmä oo kortsunneet
2nd plural kortsuutta että kortsuu 2nd plural ootta kortsunneet että oo kortsunneet
3rd plural kortsujaat1), kortsuuvat2), kortsutaa evät kortsuu, ei kortsuta 3rd plural ovat kortsunneet evät oo kortsunneet, ei oo kortsuttu
impersonal kortsutaa ei kortsuta impersonal ono kortsuttu ei oo kortsuttu
Imperfekta Pluskvamperfekta
positive negative positive negative
1st singular kortsuisin en kortsunt, en kortsunnut 1st singular olin kortsunt, olin kortsunnut en olt kortsunt, en olt kortsunnut
2nd singular kortsuisit, kortsuist1) et kortsunt, et kortsunnut 2nd singular olit kortsunt, olit kortsunnut et olt kortsunt, et olt kortsunnut
3rd singular kortsuis ei kortsunt, ei kortsunnut 3rd singular oli kortsunt, oli kortsunnut ei olt kortsunt, ei olt kortsunnut
1st plural kortsuisimma emmä kortsunneet 1st plural olimma kortsunneet emmä olleet kortsunneet
2nd plural kortsuisitta että kortsunneet 2nd plural olitta kortsunneet että olleet kortsunneet
3rd plural kortsuisiit1), kortsuisivat2), kortsuttii evät kortsunneet, ei kortsuttu 3rd plural olivat kortsunneet evät olleet kortsunneet, ei olt kortsuttu
impersonal kortsuttii ei kortsuttu impersonal oli kortsuttu ei olt kortsuttu
Konditsionala
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular kortsujaisin en kortsujais 1st singular olisin kortsunt, olisin kortsunnut en olis kortsunt, en olis kortsunnut
2nd singular kortsujaisit, kortsujaist1) et kortsujais 2nd singular olisit kortsunt, olisit kortsunnut et olis kortsunt, et olis kortsunnut
3rd singular kortsujais ei kortsujais 3rd singular olis kortsunt, olis kortsunnut ei olis kortsunt, ei olis kortsunnut
1st plural kortsujaisimma emmä kortsujais 1st plural olisimma kortsunneet emmä olis kortsunneet
2nd plural kortsujaisitta että kortsujais 2nd plural olisitta kortsunneet että olis kortsunneet
3rd plural kortsujaisiit1), kortsujaisivat2), kortsuttais evät kortsujais, ei kortsuttais 3rd plural olisivat kortsunneet evät olis kortsunneet, ei olis kortsuttu
impersonal kortsuttais ei kortsuttais impersonal olis kortsuttu ei olis kortsuttu
Imperativa
Preesens Perfekta
positive negative positive negative
1st singular — — 1st singular — —
2nd singular kortsuu elä kortsuu 2nd singular oo kortsunt, oo kortsunnut elä oo kortsunt, elä oo kortsunnut
3rd singular kortsutkoo elköö kortsutko 3rd singular olkoo kortsunt, olkoo kortsunnut elköö olko kortsunt, elköö olko kortsunnut
1st plural — — 1st plural — —
2nd plural kortsutkaa elkää kortsutko 2nd plural olkaa kortsunneet elkää olko kortsunneet
3rd plural kortsutkoot elkööt kortsutko, elköö kortsuttako 3rd plural olkoot kortsunneet elkööt olko kortsunneet, elköö olko kortsuttu
impersonal kortsuttakkoo elköö kortsuttako impersonal olkoo kortsuttu elköö olko kortsuttu
Potentsiala
Preesens
positive negative
1st singular kortsunnen en kortsunne
2nd singular kortsunnet et kortsunne
3rd singular kortsunnoo ei kortsunne
1st plural kortsunnemma emmä kortsunne
2nd plural kortsunnetta että kortsunne
3rd plural kortsunnoot evät kortsunne, ei kortsuttane
impersonal kortsuttannoo ei kortsuttane
Nominal forms
Infinitivat Partisipat
active passive
1st kortsuta present kortsuuva kortsuttava
2nd inessive kortsutees past kortsunt, kortsunnut kortsuttu
instructive kortsuten 1) Chiefly in the Soikkola dialect.
2) Chiefly in the Ala-Laukaa dialect.
*) For the imperative, the 2nd plural (kortsutkaa) may be used for the 3rd person as well.
**) The interrogative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) to the indicative
***) The deliberative is formed by adding the suffix -k (-ka?/-kä?) or -kse to either the indicative or the potential
****) In folk poetry, a long first infinitive can be formed by adding the suffix -kse-, followed by possessive suffixes, to the first infinitive. Note that sometimes gemination may be undone by this addition.
3rd illative kortsuumaa
inessive kortsuumaas
elative kortsuumast
abessive kortsuumata
4th nominative kortsuumiin
partitive kortsuumista, kortsuumist

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 704
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.