kouluaikainen

Finnish

Etymology

kouluaika +‎ -inen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkou̯luˌɑi̯kɑi̯nen/, [ˈko̞u̯luˌɑ̝i̯kɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑikɑinen
  • Syllabification(key): kou‧lu‧ai‧kai‧nen
  • Hyphenation(key): koulu‧aikai‧nen

Adjective

kouluaikainen

  1. from the time one was at school

Declension

Inflection of kouluaikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kouluaikainen kouluaikaiset
genitive kouluaikaisen kouluaikaisten
kouluaikaisien
partitive kouluaikaista kouluaikaisia
illative kouluaikaiseen kouluaikaisiin
singular plural
nominative kouluaikainen kouluaikaiset
accusative nom. kouluaikainen kouluaikaiset
gen. kouluaikaisen
genitive kouluaikaisen kouluaikaisten
kouluaikaisien
partitive kouluaikaista kouluaikaisia
inessive kouluaikaisessa kouluaikaisissa
elative kouluaikaisesta kouluaikaisista
illative kouluaikaiseen kouluaikaisiin
adessive kouluaikaisella kouluaikaisilla
ablative kouluaikaiselta kouluaikaisilta
allative kouluaikaiselle kouluaikaisille
essive kouluaikaisena kouluaikaisina
translative kouluaikaiseksi kouluaikaisiksi
abessive kouluaikaisetta kouluaikaisitta
instructive — kouluaikaisin
comitative — kouluaikaisine
Possessive forms of kouluaikainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kouluaikaiseni kouluaikaiseni
accusative nom. kouluaikaiseni kouluaikaiseni
gen. kouluaikaiseni
genitive kouluaikaiseni kouluaikaisteni
kouluaikaisieni
partitive kouluaikaistani kouluaikaisiani
inessive kouluaikaisessani kouluaikaisissani
elative kouluaikaisestani kouluaikaisistani
illative kouluaikaiseeni kouluaikaisiini
adessive kouluaikaisellani kouluaikaisillani
ablative kouluaikaiseltani kouluaikaisiltani
allative kouluaikaiselleni kouluaikaisilleni
essive kouluaikaisenani kouluaikaisinani
translative kouluaikaisekseni kouluaikaisikseni
abessive kouluaikaisettani kouluaikaisittani
instructive — —
comitative — kouluaikaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kouluaikaisesi kouluaikaisesi
accusative nom. kouluaikaisesi kouluaikaisesi
gen. kouluaikaisesi
genitive kouluaikaisesi kouluaikaistesi
kouluaikaisiesi
partitive kouluaikaistasi kouluaikaisiasi
inessive kouluaikaisessasi kouluaikaisissasi
elative kouluaikaisestasi kouluaikaisistasi
illative kouluaikaiseesi kouluaikaisiisi
adessive kouluaikaisellasi kouluaikaisillasi
ablative kouluaikaiseltasi kouluaikaisiltasi
allative kouluaikaisellesi kouluaikaisillesi
essive kouluaikaisenasi kouluaikaisinasi
translative kouluaikaiseksesi kouluaikaisiksesi
abessive kouluaikaisettasi kouluaikaisittasi
instructive — —
comitative — kouluaikaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kouluaikaisemme kouluaikaisemme
accusative nom. kouluaikaisemme kouluaikaisemme
gen. kouluaikaisemme
genitive kouluaikaisemme kouluaikaistemme
kouluaikaisiemme
partitive kouluaikaistamme kouluaikaisiamme
inessive kouluaikaisessamme kouluaikaisissamme
elative kouluaikaisestamme kouluaikaisistamme
illative kouluaikaiseemme kouluaikaisiimme
adessive kouluaikaisellamme kouluaikaisillamme
ablative kouluaikaiseltamme kouluaikaisiltamme
allative kouluaikaisellemme kouluaikaisillemme
essive kouluaikaisenamme kouluaikaisinamme
translative kouluaikaiseksemme kouluaikaisiksemme
abessive kouluaikaisettamme kouluaikaisittamme
instructive — —
comitative — kouluaikaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kouluaikaisenne kouluaikaisenne
accusative nom. kouluaikaisenne kouluaikaisenne
gen. kouluaikaisenne
genitive kouluaikaisenne kouluaikaistenne
kouluaikaisienne
partitive kouluaikaistanne kouluaikaisianne
inessive kouluaikaisessanne kouluaikaisissanne
elative kouluaikaisestanne kouluaikaisistanne
illative kouluaikaiseenne kouluaikaisiinne
adessive kouluaikaisellanne kouluaikaisillanne
ablative kouluaikaiseltanne kouluaikaisiltanne
allative kouluaikaisellenne kouluaikaisillenne
essive kouluaikaisenanne kouluaikaisinanne
translative kouluaikaiseksenne kouluaikaisiksenne
abessive kouluaikaisettanne kouluaikaisittanne
instructive — —
comitative — kouluaikaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kouluaikaisensa kouluaikaisensa
accusative nom. kouluaikaisensa kouluaikaisensa
gen. kouluaikaisensa
genitive kouluaikaisensa kouluaikaistensa
kouluaikaisiensa
partitive kouluaikaistaan
kouluaikaistansa 		kouluaikaisiaan
kouluaikaisiansa
inessive kouluaikaisessaan
kouluaikaisessansa 		kouluaikaisissaan
kouluaikaisissansa
elative kouluaikaisestaan
kouluaikaisestansa 		kouluaikaisistaan
kouluaikaisistansa
illative kouluaikaiseensa kouluaikaisiinsa
adessive kouluaikaisellaan
kouluaikaisellansa 		kouluaikaisillaan
kouluaikaisillansa
ablative kouluaikaiseltaan
kouluaikaiseltansa 		kouluaikaisiltaan
kouluaikaisiltansa
allative kouluaikaiselleen
kouluaikaisellensa 		kouluaikaisilleen
kouluaikaisillensa
essive kouluaikaisenaan
kouluaikaisenansa 		kouluaikaisinaan
kouluaikaisinansa
translative kouluaikaisekseen
kouluaikaiseksensa 		kouluaikaisikseen
kouluaikaisiksensa
abessive kouluaikaisettaan
kouluaikaisettansa 		kouluaikaisittaan
kouluaikaisittansa
instructive — —
comitative — kouluaikaisineen
kouluaikaisinensa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.