koululääkäri

Finnish

Etymology

koulu +‎ lääkäri

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkou̯luˌlæːkæri/, [ˈko̞u̯luˌlæːk̟æri]
  • Rhymes: -æːkæri
  • Syllabification(key): kou‧lu‧lää‧kä‧ri
  • Hyphenation(key): koulu‧lääkä‧ri

Noun

koululääkäri

  1. school doctor, school physician

Declension

Inflection of koululääkäri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative koululääkäri koululääkärit
genitive koululääkärin koululääkärien
koululääkäreiden
koululääkäreitten
partitive koululääkäriä koululääkäreitä
koululääkärejä
illative koululääkäriin koululääkäreihin
singular plural
nominative koululääkäri koululääkärit
accusative nom. koululääkäri koululääkärit
gen. koululääkärin
genitive koululääkärin koululääkärien
koululääkäreiden
koululääkäreitten
partitive koululääkäriä koululääkäreitä
koululääkärejä
inessive koululääkärissä koululääkäreissä
elative koululääkäristä koululääkäreistä
illative koululääkäriin koululääkäreihin
adessive koululääkärillä koululääkäreillä
ablative koululääkäriltä koululääkäreiltä
allative koululääkärille koululääkäreille
essive koululääkärinä koululääkäreinä
translative koululääkäriksi koululääkäreiksi
abessive koululääkärittä koululääkäreittä
instructive — koululääkärein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of koululääkäri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative koululääkärini koululääkärini
accusative nom. koululääkärini koululääkärini
gen. koululääkärini
genitive koululääkärini koululääkärieni
koululääkäreideni
koululääkäreitteni
partitive koululääkäriäni koululääkäreitäni
koululääkärejäni
inessive koululääkärissäni koululääkäreissäni
elative koululääkäristäni koululääkäreistäni
illative koululääkäriini koululääkäreihini
adessive koululääkärilläni koululääkäreilläni
ablative koululääkäriltäni koululääkäreiltäni
allative koululääkärilleni koululääkäreilleni
essive koululääkärinäni koululääkäreinäni
translative koululääkärikseni koululääkäreikseni
abessive koululääkärittäni koululääkäreittäni
instructive — —
comitative — koululääkäreineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative koululääkärisi koululääkärisi
accusative nom. koululääkärisi koululääkärisi
gen. koululääkärisi
genitive koululääkärisi koululääkäriesi
koululääkäreidesi
koululääkäreittesi
partitive koululääkäriäsi koululääkäreitäsi
koululääkärejäsi
inessive koululääkärissäsi koululääkäreissäsi
elative koululääkäristäsi koululääkäreistäsi
illative koululääkäriisi koululääkäreihisi
adessive koululääkärilläsi koululääkäreilläsi
ablative koululääkäriltäsi koululääkäreiltäsi
allative koululääkärillesi koululääkäreillesi
essive koululääkärinäsi koululääkäreinäsi
translative koululääkäriksesi koululääkäreiksesi
abessive koululääkärittäsi koululääkäreittäsi
instructive — —
comitative — koululääkäreinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative koululääkärimme koululääkärimme
accusative nom. koululääkärimme koululääkärimme
gen. koululääkärimme
genitive koululääkärimme koululääkäriemme
koululääkäreidemme
koululääkäreittemme
partitive koululääkäriämme koululääkäreitämme
koululääkärejämme
inessive koululääkärissämme koululääkäreissämme
elative koululääkäristämme koululääkäreistämme
illative koululääkäriimme koululääkäreihimme
adessive koululääkärillämme koululääkäreillämme
ablative koululääkäriltämme koululääkäreiltämme
allative koululääkärillemme koululääkäreillemme
essive koululääkärinämme koululääkäreinämme
translative koululääkäriksemme koululääkäreiksemme
abessive koululääkärittämme koululääkäreittämme
instructive — —
comitative — koululääkäreinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative koululääkärinne koululääkärinne
accusative nom. koululääkärinne koululääkärinne
gen. koululääkärinne
genitive koululääkärinne koululääkärienne
koululääkäreidenne
koululääkäreittenne
partitive koululääkäriänne koululääkäreitänne
koululääkärejänne
inessive koululääkärissänne koululääkäreissänne
elative koululääkäristänne koululääkäreistänne
illative koululääkäriinne koululääkäreihinne
adessive koululääkärillänne koululääkäreillänne
ablative koululääkäriltänne koululääkäreiltänne
allative koululääkärillenne koululääkäreillenne
essive koululääkärinänne koululääkäreinänne
translative koululääkäriksenne koululääkäreiksenne
abessive koululääkärittänne koululääkäreittänne
instructive — —
comitative — koululääkäreinenne
third-person possessor
singular plural
nominative koululääkärinsä koululääkärinsä
accusative nom. koululääkärinsä koululääkärinsä
gen. koululääkärinsä
genitive koululääkärinsä koululääkäriensä
koululääkäreidensä
koululääkäreittensä
partitive koululääkäriään
koululääkäriänsä 		koululääkäreitään
koululääkärejään
koululääkäreitänsä
koululääkärejänsä
inessive koululääkärissään
koululääkärissänsä 		koululääkäreissään
koululääkäreissänsä
elative koululääkäristään
koululääkäristänsä 		koululääkäreistään
koululääkäreistänsä
illative koululääkäriinsä koululääkäreihinsä
adessive koululääkärillään
koululääkärillänsä 		koululääkäreillään
koululääkäreillänsä
ablative koululääkäriltään
koululääkäriltänsä 		koululääkäreiltään
koululääkäreiltänsä
allative koululääkärilleen
koululääkärillensä 		koululääkäreilleen
koululääkäreillensä
essive koululääkärinään
koululääkärinänsä 		koululääkäreinään
koululääkäreinänsä
translative koululääkärikseen
koululääkäriksensä 		koululääkäreikseen
koululääkäreiksensä
abessive koululääkärittään
koululääkärittänsä 		koululääkäreittään
koululääkäreittänsä
instructive — —
comitative — koululääkäreineen
koululääkäreinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.