kouluttaminen

Finnish

Etymology

kouluttaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkou̯lutːɑminen/, [ˈko̞u̯lut̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): kou‧lut‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): kou‧lut‧ta‧mi‧nen

Noun

kouluttaminen

  1. verbal noun of kouluttaa
    1. schooling, training (act or process)

Declension

Inflection of kouluttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kouluttaminen kouluttamiset
genitive kouluttamisen kouluttamisten
kouluttamisien
partitive kouluttamista kouluttamisia
illative kouluttamiseen kouluttamisiin
singular plural
nominative kouluttaminen kouluttamiset
accusative nom. kouluttaminen kouluttamiset
gen. kouluttamisen
genitive kouluttamisen kouluttamisten
kouluttamisien
partitive kouluttamista kouluttamisia
inessive kouluttamisessa kouluttamisissa
elative kouluttamisesta kouluttamisista
illative kouluttamiseen kouluttamisiin
adessive kouluttamisella kouluttamisilla
ablative kouluttamiselta kouluttamisilta
allative kouluttamiselle kouluttamisille
essive kouluttamisena kouluttamisina
translative kouluttamiseksi kouluttamisiksi
abessive kouluttamisetta kouluttamisitta
instructive — kouluttamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kouluttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kouluttamiseni kouluttamiseni
accusative nom. kouluttamiseni kouluttamiseni
gen. kouluttamiseni
genitive kouluttamiseni kouluttamisteni
kouluttamisieni
partitive kouluttamistani kouluttamisiani
inessive kouluttamisessani kouluttamisissani
elative kouluttamisestani kouluttamisistani
illative kouluttamiseeni kouluttamisiini
adessive kouluttamisellani kouluttamisillani
ablative kouluttamiseltani kouluttamisiltani
allative kouluttamiselleni kouluttamisilleni
essive kouluttamisenani kouluttamisinani
translative kouluttamisekseni kouluttamisikseni
abessive kouluttamisettani kouluttamisittani
instructive — —
comitative — kouluttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kouluttamisesi kouluttamisesi
accusative nom. kouluttamisesi kouluttamisesi
gen. kouluttamisesi
genitive kouluttamisesi kouluttamistesi
kouluttamisiesi
partitive kouluttamistasi kouluttamisiasi
inessive kouluttamisessasi kouluttamisissasi
elative kouluttamisestasi kouluttamisistasi
illative kouluttamiseesi kouluttamisiisi
adessive kouluttamisellasi kouluttamisillasi
ablative kouluttamiseltasi kouluttamisiltasi
allative kouluttamisellesi kouluttamisillesi
essive kouluttamisenasi kouluttamisinasi
translative kouluttamiseksesi kouluttamisiksesi
abessive kouluttamisettasi kouluttamisittasi
instructive — —
comitative — kouluttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kouluttamisemme kouluttamisemme
accusative nom. kouluttamisemme kouluttamisemme
gen. kouluttamisemme
genitive kouluttamisemme kouluttamistemme
kouluttamisiemme
partitive kouluttamistamme kouluttamisiamme
inessive kouluttamisessamme kouluttamisissamme
elative kouluttamisestamme kouluttamisistamme
illative kouluttamiseemme kouluttamisiimme
adessive kouluttamisellamme kouluttamisillamme
ablative kouluttamiseltamme kouluttamisiltamme
allative kouluttamisellemme kouluttamisillemme
essive kouluttamisenamme kouluttamisinamme
translative kouluttamiseksemme kouluttamisiksemme
abessive kouluttamisettamme kouluttamisittamme
instructive — —
comitative — kouluttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kouluttamisenne kouluttamisenne
accusative nom. kouluttamisenne kouluttamisenne
gen. kouluttamisenne
genitive kouluttamisenne kouluttamistenne
kouluttamisienne
partitive kouluttamistanne kouluttamisianne
inessive kouluttamisessanne kouluttamisissanne
elative kouluttamisestanne kouluttamisistanne
illative kouluttamiseenne kouluttamisiinne
adessive kouluttamisellanne kouluttamisillanne
ablative kouluttamiseltanne kouluttamisiltanne
allative kouluttamisellenne kouluttamisillenne
essive kouluttamisenanne kouluttamisinanne
translative kouluttamiseksenne kouluttamisiksenne
abessive kouluttamisettanne kouluttamisittanne
instructive — —
comitative — kouluttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kouluttamisensa kouluttamisensa
accusative nom. kouluttamisensa kouluttamisensa
gen. kouluttamisensa
genitive kouluttamisensa kouluttamistensa
kouluttamisiensa
partitive kouluttamistaan
kouluttamistansa 		kouluttamisiaan
kouluttamisiansa
inessive kouluttamisessaan
kouluttamisessansa 		kouluttamisissaan
kouluttamisissansa
elative kouluttamisestaan
kouluttamisestansa 		kouluttamisistaan
kouluttamisistansa
illative kouluttamiseensa kouluttamisiinsa
adessive kouluttamisellaan
kouluttamisellansa 		kouluttamisillaan
kouluttamisillansa
ablative kouluttamiseltaan
kouluttamiseltansa 		kouluttamisiltaan
kouluttamisiltansa
allative kouluttamiselleen
kouluttamisellensa 		kouluttamisilleen
kouluttamisillensa
essive kouluttamisenaan
kouluttamisenansa 		kouluttamisinaan
kouluttamisinansa
translative kouluttamisekseen
kouluttamiseksensa 		kouluttamisikseen
kouluttamisiksensa
abessive kouluttamisettaan
kouluttamisettansa 		kouluttamisittaan
kouluttamisittansa
instructive — —
comitative — kouluttamisineen
kouluttamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.