koventaminen

Finnish

Etymology

koventaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkoʋentɑminen/, [ˈko̞ʋe̞n̪ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): ko‧ven‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): ko‧ven‧ta‧mi‧nen

Noun

koventaminen

  1. verbal noun of koventaa
    1. hardening, making hard(er)

Declension

Inflection of koventaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative koventaminen koventamiset
genitive koventamisen koventamisten
koventamisien
partitive koventamista koventamisia
illative koventamiseen koventamisiin
singular plural
nominative koventaminen koventamiset
accusative nom. koventaminen koventamiset
gen. koventamisen
genitive koventamisen koventamisten
koventamisien
partitive koventamista koventamisia
inessive koventamisessa koventamisissa
elative koventamisesta koventamisista
illative koventamiseen koventamisiin
adessive koventamisella koventamisilla
ablative koventamiselta koventamisilta
allative koventamiselle koventamisille
essive koventamisena koventamisina
translative koventamiseksi koventamisiksi
abessive koventamisetta koventamisitta
instructive — koventamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of koventaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative koventamiseni koventamiseni
accusative nom. koventamiseni koventamiseni
gen. koventamiseni
genitive koventamiseni koventamisteni
koventamisieni
partitive koventamistani koventamisiani
inessive koventamisessani koventamisissani
elative koventamisestani koventamisistani
illative koventamiseeni koventamisiini
adessive koventamisellani koventamisillani
ablative koventamiseltani koventamisiltani
allative koventamiselleni koventamisilleni
essive koventamisenani koventamisinani
translative koventamisekseni koventamisikseni
abessive koventamisettani koventamisittani
instructive — —
comitative — koventamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative koventamisesi koventamisesi
accusative nom. koventamisesi koventamisesi
gen. koventamisesi
genitive koventamisesi koventamistesi
koventamisiesi
partitive koventamistasi koventamisiasi
inessive koventamisessasi koventamisissasi
elative koventamisestasi koventamisistasi
illative koventamiseesi koventamisiisi
adessive koventamisellasi koventamisillasi
ablative koventamiseltasi koventamisiltasi
allative koventamisellesi koventamisillesi
essive koventamisenasi koventamisinasi
translative koventamiseksesi koventamisiksesi
abessive koventamisettasi koventamisittasi
instructive — —
comitative — koventamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative koventamisemme koventamisemme
accusative nom. koventamisemme koventamisemme
gen. koventamisemme
genitive koventamisemme koventamistemme
koventamisiemme
partitive koventamistamme koventamisiamme
inessive koventamisessamme koventamisissamme
elative koventamisestamme koventamisistamme
illative koventamiseemme koventamisiimme
adessive koventamisellamme koventamisillamme
ablative koventamiseltamme koventamisiltamme
allative koventamisellemme koventamisillemme
essive koventamisenamme koventamisinamme
translative koventamiseksemme koventamisiksemme
abessive koventamisettamme koventamisittamme
instructive — —
comitative — koventamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative koventamisenne koventamisenne
accusative nom. koventamisenne koventamisenne
gen. koventamisenne
genitive koventamisenne koventamistenne
koventamisienne
partitive koventamistanne koventamisianne
inessive koventamisessanne koventamisissanne
elative koventamisestanne koventamisistanne
illative koventamiseenne koventamisiinne
adessive koventamisellanne koventamisillanne
ablative koventamiseltanne koventamisiltanne
allative koventamisellenne koventamisillenne
essive koventamisenanne koventamisinanne
translative koventamiseksenne koventamisiksenne
abessive koventamisettanne koventamisittanne
instructive — —
comitative — koventamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative koventamisensa koventamisensa
accusative nom. koventamisensa koventamisensa
gen. koventamisensa
genitive koventamisensa koventamistensa
koventamisiensa
partitive koventamistaan
koventamistansa 		koventamisiaan
koventamisiansa
inessive koventamisessaan
koventamisessansa 		koventamisissaan
koventamisissansa
elative koventamisestaan
koventamisestansa 		koventamisistaan
koventamisistansa
illative koventamiseensa koventamisiinsa
adessive koventamisellaan
koventamisellansa 		koventamisillaan
koventamisillansa
ablative koventamiseltaan
koventamiseltansa 		koventamisiltaan
koventamisiltansa
allative koventamiselleen
koventamisellensa 		koventamisilleen
koventamisillensa
essive koventamisenaan
koventamisenansa 		koventamisinaan
koventamisinansa
translative koventamisekseen
koventamiseksensa 		koventamisikseen
koventamisiksensa
abessive koventamisettaan
koventamisettansa 		koventamisittaan
koventamisittansa
instructive — —
comitative — koventamisineen
koventamisinensa

Derived terms

compounds
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.