kulkeentua

Finnish

Etymology

kulkea +‎ -entua

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkulkeːntuɑˣ/, [ˈkulk̟e̞ːn̪ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
  • Rhymes: -uɑ
  • Syllabification(key): kul‧keen‧tu‧a
  • Hyphenation(key): kul‧keen‧tua

Verb

kulkeentua

  1. (intransitive) To drift.

Conjugation

Inflection of kulkeentua (Kotus type 52*J/sanoa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kulkeennun en kulkeennu 1st sing. olen kulkeentunut en ole kulkeentunut
2nd sing. kulkeennut et kulkeennu 2nd sing. olet kulkeentunut et ole kulkeentunut
3rd sing. kulkeentuu ei kulkeennu 3rd sing. on kulkeentunut ei ole kulkeentunut
1st plur. kulkeennumme emme kulkeennu 1st plur. olemme kulkeentuneet emme ole kulkeentuneet
2nd plur. kulkeennutte ette kulkeennu 2nd plur. olette kulkeentuneet ette ole kulkeentuneet
3rd plur. kulkeentuvat eivät kulkeennu 3rd plur. ovat kulkeentuneet eivät ole kulkeentuneet
passive kulkeennutaan ei kulkeennuta passive on kulkeennuttu ei ole kulkeennuttu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kulkeennuin en kulkeentunut 1st sing. olin kulkeentunut en ollut kulkeentunut
2nd sing. kulkeennuit et kulkeentunut 2nd sing. olit kulkeentunut et ollut kulkeentunut
3rd sing. kulkeentui ei kulkeentunut 3rd sing. oli kulkeentunut ei ollut kulkeentunut
1st plur. kulkeennuimme emme kulkeentuneet 1st plur. olimme kulkeentuneet emme olleet kulkeentuneet
2nd plur. kulkeennuitte ette kulkeentuneet 2nd plur. olitte kulkeentuneet ette olleet kulkeentuneet
3rd plur. kulkeentuivat eivät kulkeentuneet 3rd plur. olivat kulkeentuneet eivät olleet kulkeentuneet
passive kulkeennuttiin ei kulkeennuttu passive oli kulkeennuttu ei ollut kulkeennuttu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kulkeentuisin en kulkeentuisi 1st sing. olisin kulkeentunut en olisi kulkeentunut
2nd sing. kulkeentuisit et kulkeentuisi 2nd sing. olisit kulkeentunut et olisi kulkeentunut
3rd sing. kulkeentuisi ei kulkeentuisi 3rd sing. olisi kulkeentunut ei olisi kulkeentunut
1st plur. kulkeentuisimme emme kulkeentuisi 1st plur. olisimme kulkeentuneet emme olisi kulkeentuneet
2nd plur. kulkeentuisitte ette kulkeentuisi 2nd plur. olisitte kulkeentuneet ette olisi kulkeentuneet
3rd plur. kulkeentuisivat eivät kulkeentuisi 3rd plur. olisivat kulkeentuneet eivät olisi kulkeentuneet
passive kulkeennuttaisiin ei kulkeennuttaisi passive olisi kulkeennuttu ei olisi kulkeennuttu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. kulkeennu älä kulkeennu 2nd sing. — —
3rd sing. kulkeentukoon älköön kulkeentuko 3rd sing. olkoon kulkeentunut älköön olko kulkeentunut
1st plur. kulkeentukaamme älkäämme kulkeentuko 1st plur. — —
2nd plur. kulkeentukaa älkää kulkeentuko 2nd plur. — —
3rd plur. kulkeentukoot älkööt kulkeentuko 3rd plur. olkoot kulkeentuneet älkööt olko kulkeentuneet
passive kulkeennuttakoon älköön kulkeennuttako passive olkoon kulkeennuttu älköön olko kulkeennuttu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kulkeentunen en kulkeentune 1st sing. lienen kulkeentunut en liene kulkeentunut
2nd sing. kulkeentunet et kulkeentune 2nd sing. lienet kulkeentunut et liene kulkeentunut
3rd sing. kulkeentunee ei kulkeentune 3rd sing. lienee kulkeentunut ei liene kulkeentunut
1st plur. kulkeentunemme emme kulkeentune 1st plur. lienemme kulkeentuneet emme liene kulkeentuneet
2nd plur. kulkeentunette ette kulkeentune 2nd plur. lienette kulkeentuneet ette liene kulkeentuneet
3rd plur. kulkeentunevat eivät kulkeentune 3rd plur. lienevät kulkeentuneet eivät liene kulkeentuneet
passive kulkeennuttaneen ei kulkeennuttane passive lienee kulkeennuttu ei liene kulkeennuttu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kulkeentua present kulkeentuva kulkeennuttava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kulkeentuakseni kulkeentuaksemme
2nd kulkeentuaksesi kulkeentuaksenne
3rd kulkeentuakseen
kulkeentuaksensa
past kulkeentunut kulkeennuttu
2nd inessive2 kulkeentuessa kulkeennuttaessa agent4 kulkeentuma
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kulkeentuessani kulkeentuessamme
2nd kulkeentuessasi kulkeentuessanne
3rd kulkeentuessaan
kulkeentuessansa
negative kulkeentumaton
instructive kulkeentuen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).

4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd inessive kulkeentumassa —
elative kulkeentumasta —
illative kulkeentumaan —
adessive kulkeentumalla —
abessive kulkeentumatta —
instructive kulkeentuman kulkeennuttaman
4th3 verbal noun kulkeentuminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st kulkeentumaisillani kulkeentumaisillamme
2nd kulkeentumaisillasi kulkeentumaisillanne
3rd kulkeentumaisillaan
kulkeentumaisillansa

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.