kullankiiltävä

Finnish

Etymology

kullan +‎ kiiltävä

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkulːɑnˌkiːltæʋæ/, [ˈkulːɑ̝ŋˌk̟iːl̪t̪æʋæ]
  • Rhymes: -iːltæʋæ
  • Syllabification(key): kul‧lan‧kiil‧tä‧vä
  • Hyphenation(key): kullan‧kiiltä‧vä

Adjective

kullankiiltävä

  1. shiny or shining like gold

Declension

Inflection of kullankiiltävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kullankiiltävä kullankiiltävät
genitive kullankiiltävän kullankiiltävien
partitive kullankiiltävää kullankiiltäviä
illative kullankiiltävään kullankiiltäviin
singular plural
nominative kullankiiltävä kullankiiltävät
accusative nom. kullankiiltävä kullankiiltävät
gen. kullankiiltävän
genitive kullankiiltävän kullankiiltävien
kullankiiltäväin rare
partitive kullankiiltävää kullankiiltäviä
inessive kullankiiltävässä kullankiiltävissä
elative kullankiiltävästä kullankiiltävistä
illative kullankiiltävään kullankiiltäviin
adessive kullankiiltävällä kullankiiltävillä
ablative kullankiiltävältä kullankiiltäviltä
allative kullankiiltävälle kullankiiltäville
essive kullankiiltävänä kullankiiltävinä
translative kullankiiltäväksi kullankiiltäviksi
abessive kullankiiltävättä kullankiiltävittä
instructive — kullankiiltävin
comitative — kullankiiltävine
Possessive forms of kullankiiltävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative kullankiiltäväni kullankiiltäväni
accusative nom. kullankiiltäväni kullankiiltäväni
gen. kullankiiltäväni
genitive kullankiiltäväni kullankiiltävieni
kullankiiltäväini rare
partitive kullankiiltävääni kullankiiltäviäni
inessive kullankiiltävässäni kullankiiltävissäni
elative kullankiiltävästäni kullankiiltävistäni
illative kullankiiltävääni kullankiiltäviini
adessive kullankiiltävälläni kullankiiltävilläni
ablative kullankiiltävältäni kullankiiltäviltäni
allative kullankiiltävälleni kullankiiltävilleni
essive kullankiiltävänäni kullankiiltävinäni
translative kullankiiltäväkseni kullankiiltävikseni
abessive kullankiiltävättäni kullankiiltävittäni
instructive — —
comitative — kullankiiltävineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kullankiiltäväsi kullankiiltäväsi
accusative nom. kullankiiltäväsi kullankiiltäväsi
gen. kullankiiltäväsi
genitive kullankiiltäväsi kullankiiltäviesi
kullankiiltäväisi rare
partitive kullankiiltävääsi kullankiiltäviäsi
inessive kullankiiltävässäsi kullankiiltävissäsi
elative kullankiiltävästäsi kullankiiltävistäsi
illative kullankiiltävääsi kullankiiltäviisi
adessive kullankiiltävälläsi kullankiiltävilläsi
ablative kullankiiltävältäsi kullankiiltäviltäsi
allative kullankiiltävällesi kullankiiltävillesi
essive kullankiiltävänäsi kullankiiltävinäsi
translative kullankiiltäväksesi kullankiiltäviksesi
abessive kullankiiltävättäsi kullankiiltävittäsi
instructive — —
comitative — kullankiiltävinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kullankiiltävämme kullankiiltävämme
accusative nom. kullankiiltävämme kullankiiltävämme
gen. kullankiiltävämme
genitive kullankiiltävämme kullankiiltäviemme
kullankiiltäväimme rare
partitive kullankiiltäväämme kullankiiltäviämme
inessive kullankiiltävässämme kullankiiltävissämme
elative kullankiiltävästämme kullankiiltävistämme
illative kullankiiltäväämme kullankiiltäviimme
adessive kullankiiltävällämme kullankiiltävillämme
ablative kullankiiltävältämme kullankiiltäviltämme
allative kullankiiltävällemme kullankiiltävillemme
essive kullankiiltävänämme kullankiiltävinämme
translative kullankiiltäväksemme kullankiiltäviksemme
abessive kullankiiltävättämme kullankiiltävittämme
instructive — —
comitative — kullankiiltävinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kullankiiltävänne kullankiiltävänne
accusative nom. kullankiiltävänne kullankiiltävänne
gen. kullankiiltävänne
genitive kullankiiltävänne kullankiiltävienne
kullankiiltäväinne rare
partitive kullankiiltäväänne kullankiiltäviänne
inessive kullankiiltävässänne kullankiiltävissänne
elative kullankiiltävästänne kullankiiltävistänne
illative kullankiiltäväänne kullankiiltäviinne
adessive kullankiiltävällänne kullankiiltävillänne
ablative kullankiiltävältänne kullankiiltäviltänne
allative kullankiiltävällenne kullankiiltävillenne
essive kullankiiltävänänne kullankiiltävinänne
translative kullankiiltäväksenne kullankiiltäviksenne
abessive kullankiiltävättänne kullankiiltävittänne
instructive — —
comitative — kullankiiltävinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kullankiiltävänsä kullankiiltävänsä
accusative nom. kullankiiltävänsä kullankiiltävänsä
gen. kullankiiltävänsä
genitive kullankiiltävänsä kullankiiltäviensä
kullankiiltäväinsä rare
partitive kullankiiltäväänsä kullankiiltäviään
kullankiiltäviänsä
inessive kullankiiltävässään
kullankiiltävässänsä 		kullankiiltävissään
kullankiiltävissänsä
elative kullankiiltävästään
kullankiiltävästänsä 		kullankiiltävistään
kullankiiltävistänsä
illative kullankiiltäväänsä kullankiiltäviinsä
adessive kullankiiltävällään
kullankiiltävällänsä 		kullankiiltävillään
kullankiiltävillänsä
ablative kullankiiltävältään
kullankiiltävältänsä 		kullankiiltäviltään
kullankiiltäviltänsä
allative kullankiiltävälleen
kullankiiltävällensä 		kullankiiltävilleen
kullankiiltävillensä
essive kullankiiltävänään
kullankiiltävänänsä 		kullankiiltävinään
kullankiiltävinänsä
translative kullankiiltäväkseen
kullankiiltäväksensä 		kullankiiltävikseen
kullankiiltäviksensä
abessive kullankiiltävättään
kullankiiltävättänsä 		kullankiiltävittään
kullankiiltävittänsä
instructive — —
comitative — kullankiiltävineen
kullankiiltävinensä

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.