kulminoituminen

Finnish

Etymology

kulminoitua +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkulminoi̯tuminen/, [ˈkulmiˌno̞i̯t̪uˌmine̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): kul‧mi‧noi‧tu‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): kul‧mi‧noi‧tu‧mi‧nen

Noun

kulminoituminen

  1. verbal noun of kulminoitua
    1. culminating

Declension

Inflection of kulminoituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kulminoituminen kulminoitumiset
genitive kulminoitumisen kulminoitumisten
kulminoitumisien
partitive kulminoitumista kulminoitumisia
illative kulminoitumiseen kulminoitumisiin
singular plural
nominative kulminoituminen kulminoitumiset
accusative nom. kulminoituminen kulminoitumiset
gen. kulminoitumisen
genitive kulminoitumisen kulminoitumisten
kulminoitumisien
partitive kulminoitumista kulminoitumisia
inessive kulminoitumisessa kulminoitumisissa
elative kulminoitumisesta kulminoitumisista
illative kulminoitumiseen kulminoitumisiin
adessive kulminoitumisella kulminoitumisilla
ablative kulminoitumiselta kulminoitumisilta
allative kulminoitumiselle kulminoitumisille
essive kulminoitumisena kulminoitumisina
translative kulminoitumiseksi kulminoitumisiksi
abessive kulminoitumisetta kulminoitumisitta
instructive — kulminoitumisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kulminoituminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kulminoitumiseni kulminoitumiseni
accusative nom. kulminoitumiseni kulminoitumiseni
gen. kulminoitumiseni
genitive kulminoitumiseni kulminoitumisteni
kulminoitumisieni
partitive kulminoitumistani kulminoitumisiani
inessive kulminoitumisessani kulminoitumisissani
elative kulminoitumisestani kulminoitumisistani
illative kulminoitumiseeni kulminoitumisiini
adessive kulminoitumisellani kulminoitumisillani
ablative kulminoitumiseltani kulminoitumisiltani
allative kulminoitumiselleni kulminoitumisilleni
essive kulminoitumisenani kulminoitumisinani
translative kulminoitumisekseni kulminoitumisikseni
abessive kulminoitumisettani kulminoitumisittani
instructive — —
comitative — kulminoitumisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kulminoitumisesi kulminoitumisesi
accusative nom. kulminoitumisesi kulminoitumisesi
gen. kulminoitumisesi
genitive kulminoitumisesi kulminoitumistesi
kulminoitumisiesi
partitive kulminoitumistasi kulminoitumisiasi
inessive kulminoitumisessasi kulminoitumisissasi
elative kulminoitumisestasi kulminoitumisistasi
illative kulminoitumiseesi kulminoitumisiisi
adessive kulminoitumisellasi kulminoitumisillasi
ablative kulminoitumiseltasi kulminoitumisiltasi
allative kulminoitumisellesi kulminoitumisillesi
essive kulminoitumisenasi kulminoitumisinasi
translative kulminoitumiseksesi kulminoitumisiksesi
abessive kulminoitumisettasi kulminoitumisittasi
instructive — —
comitative — kulminoitumisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kulminoitumisemme kulminoitumisemme
accusative nom. kulminoitumisemme kulminoitumisemme
gen. kulminoitumisemme
genitive kulminoitumisemme kulminoitumistemme
kulminoitumisiemme
partitive kulminoitumistamme kulminoitumisiamme
inessive kulminoitumisessamme kulminoitumisissamme
elative kulminoitumisestamme kulminoitumisistamme
illative kulminoitumiseemme kulminoitumisiimme
adessive kulminoitumisellamme kulminoitumisillamme
ablative kulminoitumiseltamme kulminoitumisiltamme
allative kulminoitumisellemme kulminoitumisillemme
essive kulminoitumisenamme kulminoitumisinamme
translative kulminoitumiseksemme kulminoitumisiksemme
abessive kulminoitumisettamme kulminoitumisittamme
instructive — —
comitative — kulminoitumisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kulminoitumisenne kulminoitumisenne
accusative nom. kulminoitumisenne kulminoitumisenne
gen. kulminoitumisenne
genitive kulminoitumisenne kulminoitumistenne
kulminoitumisienne
partitive kulminoitumistanne kulminoitumisianne
inessive kulminoitumisessanne kulminoitumisissanne
elative kulminoitumisestanne kulminoitumisistanne
illative kulminoitumiseenne kulminoitumisiinne
adessive kulminoitumisellanne kulminoitumisillanne
ablative kulminoitumiseltanne kulminoitumisiltanne
allative kulminoitumisellenne kulminoitumisillenne
essive kulminoitumisenanne kulminoitumisinanne
translative kulminoitumiseksenne kulminoitumisiksenne
abessive kulminoitumisettanne kulminoitumisittanne
instructive — —
comitative — kulminoitumisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kulminoitumisensa kulminoitumisensa
accusative nom. kulminoitumisensa kulminoitumisensa
gen. kulminoitumisensa
genitive kulminoitumisensa kulminoitumistensa
kulminoitumisiensa
partitive kulminoitumistaan
kulminoitumistansa 		kulminoitumisiaan
kulminoitumisiansa
inessive kulminoitumisessaan
kulminoitumisessansa 		kulminoitumisissaan
kulminoitumisissansa
elative kulminoitumisestaan
kulminoitumisestansa 		kulminoitumisistaan
kulminoitumisistansa
illative kulminoitumiseensa kulminoitumisiinsa
adessive kulminoitumisellaan
kulminoitumisellansa 		kulminoitumisillaan
kulminoitumisillansa
ablative kulminoitumiseltaan
kulminoitumiseltansa 		kulminoitumisiltaan
kulminoitumisiltansa
allative kulminoitumiselleen
kulminoitumisellensa 		kulminoitumisilleen
kulminoitumisillensa
essive kulminoitumisenaan
kulminoitumisenansa 		kulminoitumisinaan
kulminoitumisinansa
translative kulminoitumisekseen
kulminoitumiseksensa 		kulminoitumisikseen
kulminoitumisiksensa
abessive kulminoitumisettaan
kulminoitumisettansa 		kulminoitumisittaan
kulminoitumisittansa
instructive — —
comitative — kulminoitumisineen
kulminoitumisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.