kuullottaminen

Finnish

Etymology

kuullottaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkuːlːotːɑminen/, [ˈkuːlːo̞t̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): kuul‧lot‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): kuul‧lot‧ta‧mi‧nen

Noun

kuullottaminen

  1. verbal noun of kuullottaa
    1. sautéing

Declension

Inflection of kuullottaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kuullottaminen kuullottamiset
genitive kuullottamisen kuullottamisten
kuullottamisien
partitive kuullottamista kuullottamisia
illative kuullottamiseen kuullottamisiin
singular plural
nominative kuullottaminen kuullottamiset
accusative nom. kuullottaminen kuullottamiset
gen. kuullottamisen
genitive kuullottamisen kuullottamisten
kuullottamisien
partitive kuullottamista kuullottamisia
inessive kuullottamisessa kuullottamisissa
elative kuullottamisesta kuullottamisista
illative kuullottamiseen kuullottamisiin
adessive kuullottamisella kuullottamisilla
ablative kuullottamiselta kuullottamisilta
allative kuullottamiselle kuullottamisille
essive kuullottamisena kuullottamisina
translative kuullottamiseksi kuullottamisiksi
abessive kuullottamisetta kuullottamisitta
instructive — kuullottamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kuullottaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kuullottamiseni kuullottamiseni
accusative nom. kuullottamiseni kuullottamiseni
gen. kuullottamiseni
genitive kuullottamiseni kuullottamisteni
kuullottamisieni
partitive kuullottamistani kuullottamisiani
inessive kuullottamisessani kuullottamisissani
elative kuullottamisestani kuullottamisistani
illative kuullottamiseeni kuullottamisiini
adessive kuullottamisellani kuullottamisillani
ablative kuullottamiseltani kuullottamisiltani
allative kuullottamiselleni kuullottamisilleni
essive kuullottamisenani kuullottamisinani
translative kuullottamisekseni kuullottamisikseni
abessive kuullottamisettani kuullottamisittani
instructive — —
comitative — kuullottamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kuullottamisesi kuullottamisesi
accusative nom. kuullottamisesi kuullottamisesi
gen. kuullottamisesi
genitive kuullottamisesi kuullottamistesi
kuullottamisiesi
partitive kuullottamistasi kuullottamisiasi
inessive kuullottamisessasi kuullottamisissasi
elative kuullottamisestasi kuullottamisistasi
illative kuullottamiseesi kuullottamisiisi
adessive kuullottamisellasi kuullottamisillasi
ablative kuullottamiseltasi kuullottamisiltasi
allative kuullottamisellesi kuullottamisillesi
essive kuullottamisenasi kuullottamisinasi
translative kuullottamiseksesi kuullottamisiksesi
abessive kuullottamisettasi kuullottamisittasi
instructive — —
comitative — kuullottamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kuullottamisemme kuullottamisemme
accusative nom. kuullottamisemme kuullottamisemme
gen. kuullottamisemme
genitive kuullottamisemme kuullottamistemme
kuullottamisiemme
partitive kuullottamistamme kuullottamisiamme
inessive kuullottamisessamme kuullottamisissamme
elative kuullottamisestamme kuullottamisistamme
illative kuullottamiseemme kuullottamisiimme
adessive kuullottamisellamme kuullottamisillamme
ablative kuullottamiseltamme kuullottamisiltamme
allative kuullottamisellemme kuullottamisillemme
essive kuullottamisenamme kuullottamisinamme
translative kuullottamiseksemme kuullottamisiksemme
abessive kuullottamisettamme kuullottamisittamme
instructive — —
comitative — kuullottamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kuullottamisenne kuullottamisenne
accusative nom. kuullottamisenne kuullottamisenne
gen. kuullottamisenne
genitive kuullottamisenne kuullottamistenne
kuullottamisienne
partitive kuullottamistanne kuullottamisianne
inessive kuullottamisessanne kuullottamisissanne
elative kuullottamisestanne kuullottamisistanne
illative kuullottamiseenne kuullottamisiinne
adessive kuullottamisellanne kuullottamisillanne
ablative kuullottamiseltanne kuullottamisiltanne
allative kuullottamisellenne kuullottamisillenne
essive kuullottamisenanne kuullottamisinanne
translative kuullottamiseksenne kuullottamisiksenne
abessive kuullottamisettanne kuullottamisittanne
instructive — —
comitative — kuullottamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative kuullottamisensa kuullottamisensa
accusative nom. kuullottamisensa kuullottamisensa
gen. kuullottamisensa
genitive kuullottamisensa kuullottamistensa
kuullottamisiensa
partitive kuullottamistaan
kuullottamistansa 		kuullottamisiaan
kuullottamisiansa
inessive kuullottamisessaan
kuullottamisessansa 		kuullottamisissaan
kuullottamisissansa
elative kuullottamisestaan
kuullottamisestansa 		kuullottamisistaan
kuullottamisistansa
illative kuullottamiseensa kuullottamisiinsa
adessive kuullottamisellaan
kuullottamisellansa 		kuullottamisillaan
kuullottamisillansa
ablative kuullottamiseltaan
kuullottamiseltansa 		kuullottamisiltaan
kuullottamisiltansa
allative kuullottamiselleen
kuullottamisellensa 		kuullottamisilleen
kuullottamisillensa
essive kuullottamisenaan
kuullottamisenansa 		kuullottamisinaan
kuullottamisinansa
translative kuullottamisekseen
kuullottamiseksensa 		kuullottamisikseen
kuullottamisiksensa
abessive kuullottamisettaan
kuullottamisettansa 		kuullottamisittaan
kuullottamisittansa
instructive — —
comitative — kuullottamisineen
kuullottamisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.