kuvain

Finnish

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈkuʋɑi̯n/, [ˈkuʋɑ̝i̯n]
  • Rhymes: -uʋɑin
  • Syllabification(key): ku‧vain
  • Hyphenation(key): ku‧vain

Etymology 1

kuvata +‎ -in

Noun

kuvain

  1. (computing) descriptor
Declension
Inflection of kuvain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
nominative kuvain kuvaimet
genitive kuvaimen kuvaimien
kuvainten
partitive kuvainta kuvaimia
illative kuvaimeen kuvaimiin
singular plural
nominative kuvain kuvaimet
accusative nom. kuvain kuvaimet
gen. kuvaimen
genitive kuvaimen kuvaimien
kuvainten
partitive kuvainta kuvaimia
inessive kuvaimessa kuvaimissa
elative kuvaimesta kuvaimista
illative kuvaimeen kuvaimiin
adessive kuvaimella kuvaimilla
ablative kuvaimelta kuvaimilta
allative kuvaimelle kuvaimille
essive kuvaimena kuvaimina
translative kuvaimeksi kuvaimiksi
abessive kuvaimetta kuvaimitta
instructive — kuvaimin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of kuvain (Kotus type 33/kytkin, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative kuvaimeni kuvaimeni
accusative nom. kuvaimeni kuvaimeni
gen. kuvaimeni
genitive kuvaimeni kuvaimieni
kuvainteni
partitive kuvaintani kuvaimiani
inessive kuvaimessani kuvaimissani
elative kuvaimestani kuvaimistani
illative kuvaimeeni kuvaimiini
adessive kuvaimellani kuvaimillani
ablative kuvaimeltani kuvaimiltani
allative kuvaimelleni kuvaimilleni
essive kuvaimenani kuvaiminani
translative kuvaimekseni kuvaimikseni
abessive kuvaimettani kuvaimittani
instructive — —
comitative — kuvaimineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative kuvaimesi kuvaimesi
accusative nom. kuvaimesi kuvaimesi
gen. kuvaimesi
genitive kuvaimesi kuvaimiesi
kuvaintesi
partitive kuvaintasi kuvaimiasi
inessive kuvaimessasi kuvaimissasi
elative kuvaimestasi kuvaimistasi
illative kuvaimeesi kuvaimiisi
adessive kuvaimellasi kuvaimillasi
ablative kuvaimeltasi kuvaimiltasi
allative kuvaimellesi kuvaimillesi
essive kuvaimenasi kuvaiminasi
translative kuvaimeksesi kuvaimiksesi
abessive kuvaimettasi kuvaimittasi
instructive — —
comitative — kuvaiminesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative kuvaimemme kuvaimemme
accusative nom. kuvaimemme kuvaimemme
gen. kuvaimemme
genitive kuvaimemme kuvaimiemme
kuvaintemme
partitive kuvaintamme kuvaimiamme
inessive kuvaimessamme kuvaimissamme
elative kuvaimestamme kuvaimistamme
illative kuvaimeemme kuvaimiimme
adessive kuvaimellamme kuvaimillamme
ablative kuvaimeltamme kuvaimiltamme
allative kuvaimellemme kuvaimillemme
essive kuvaimenamme kuvaiminamme
translative kuvaimeksemme kuvaimiksemme
abessive kuvaimettamme kuvaimittamme
instructive — —
comitative — kuvaiminemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative kuvaimenne kuvaimenne
accusative nom. kuvaimenne kuvaimenne
gen. kuvaimenne
genitive kuvaimenne kuvaimienne
kuvaintenne
partitive kuvaintanne kuvaimianne
inessive kuvaimessanne kuvaimissanne
elative kuvaimestanne kuvaimistanne
illative kuvaimeenne kuvaimiinne
adessive kuvaimellanne kuvaimillanne
ablative kuvaimeltanne kuvaimiltanne
allative kuvaimellenne kuvaimillenne
essive kuvaimenanne kuvaiminanne
translative kuvaimeksenne kuvaimiksenne
abessive kuvaimettanne kuvaimittanne
instructive — —
comitative — kuvaiminenne
third-person possessor
singular plural
nominative kuvaimensa kuvaimensa
accusative nom. kuvaimensa kuvaimensa
gen. kuvaimensa
genitive kuvaimensa kuvaimiensa
kuvaintensa
partitive kuvaintaan
kuvaintansa 		kuvaimiaan
kuvaimiansa
inessive kuvaimessaan
kuvaimessansa 		kuvaimissaan
kuvaimissansa
elative kuvaimestaan
kuvaimestansa 		kuvaimistaan
kuvaimistansa
illative kuvaimeensa kuvaimiinsa
adessive kuvaimellaan
kuvaimellansa 		kuvaimillaan
kuvaimillansa
ablative kuvaimeltaan
kuvaimeltansa 		kuvaimiltaan
kuvaimiltansa
allative kuvaimelleen
kuvaimellensa 		kuvaimilleen
kuvaimillensa
essive kuvaimenaan
kuvaimenansa 		kuvaiminaan
kuvaiminansa
translative kuvaimekseen
kuvaimeksensa 		kuvaimikseen
kuvaimiksensa
abessive kuvaimettaan
kuvaimettansa 		kuvaimittaan
kuvaimittansa
instructive — —
comitative — kuvaimineen
kuvaiminensa
Derived terms
compounds

Etymology 2

Noun

kuvain

  1. (rare) genitive plural of kuva
Alternative forms

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.