kuvetuuli

Ingrian

Etymology

From kuve (“side”) +‎ tuuli (“wind”).

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkuʋeˌtuːli/, [ˈkuʋe̞ˌtuːlʲ]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkuʋeˌtuːli/, [ˈkuʋe̞ˌtuːli]
  • Rhymes: -uːlʲ, -uːli
  • Hyphenation: ku‧ve‧tuu‧li

Noun

kuvetuuli

  1. crosswind

Declension

Declension of kuvetuuli (type 5/keeli, no gradation)
singular plural
nominative kuvetuuli kuvetuulet
genitive kuvetuulen kuvetuuliin, kuvetuuliloin
partitive kuvetuulta, kuvetuult kuvetuulia, kuvetuuliloja
illative kuvetuulee kuvetuulii, kuvetuuliloihe
inessive kuvetuulees kuvetuuliis, kuvetuulilois
elative kuvetuulest kuvetuulist, kuvetuuliloist
allative kuvetuulelle kuvetuulille, kuvetuuliloille
adessive kuvetuuleel kuvetuuliil, kuvetuuliloil
ablative kuvetuulelt kuvetuulilt, kuvetuuliloilt
translative kuvetuuleks kuvetuuliks, kuvetuuliloiks
essive kuvetuulenna, kuvetuuleen kuvetuulinna, kuvetuuliloinna, kuvetuuliin, kuvetuuliloin
exessive1) kuvetuulent kuvetuulint, kuvetuuliloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 225
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.