kylläin

Ingrian

Etymology

From Proto-Finnic *külläinen. Cognates include Finnish kylläinen and Estonian küllane.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈkylːæi̯ne/, [ˈkylʲːəi̯n]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈkylːæi̯n/, [ˈkylːæi̯n]
  • Rhymes: -ylːæi̯n
  • Hyphenation: kyl‧läin

Adjective

kylläin (comparative kylläisemp)

  1. full, satiated

Declension

Declension of kylläin (type 1/kärpäin, no gradation)
singular plural
nominative kylläin kylläiset
genitive kylläisen kylläisiin
partitive kylläistä, kylläist kylläisiä
illative kylläisee kylläisii
inessive kylläisees kylläisiis
elative kylläisest kylläisist
allative kylläiselle kylläisille
adessive kylläiseel kylläisiil
ablative kylläiselt kylläisilt
translative kylläiseks kylläisiks
essive kylläisennä, kylläiseen kylläisinnä, kylläisiin
exessive1) kylläisent kylläisint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 229
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.