lähdettäminen

Finnish

Etymology

lähdettää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlæhdetːæminen/, [ˈlæhde̞t̪̚ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): läh‧det‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): läh‧det‧tä‧mi‧nen

Noun

lähdettäminen

  1. verbal noun of lähdettää
    1. aborting (a fetus)

Declension

Inflection of lähdettäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative lähdettäminen lähdettämiset
genitive lähdettämisen lähdettämisten
lähdettämisien
partitive lähdettämistä lähdettämisiä
illative lähdettämiseen lähdettämisiin
singular plural
nominative lähdettäminen lähdettämiset
accusative nom. lähdettäminen lähdettämiset
gen. lähdettämisen
genitive lähdettämisen lähdettämisten
lähdettämisien
partitive lähdettämistä lähdettämisiä
inessive lähdettämisessä lähdettämisissä
elative lähdettämisestä lähdettämisistä
illative lähdettämiseen lähdettämisiin
adessive lähdettämisellä lähdettämisillä
ablative lähdettämiseltä lähdettämisiltä
allative lähdettämiselle lähdettämisille
essive lähdettämisenä lähdettämisinä
translative lähdettämiseksi lähdettämisiksi
abessive lähdettämisettä lähdettämisittä
instructive — lähdettämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of lähdettäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative lähdettämiseni lähdettämiseni
accusative nom. lähdettämiseni lähdettämiseni
gen. lähdettämiseni
genitive lähdettämiseni lähdettämisteni
lähdettämisieni
partitive lähdettämistäni lähdettämisiäni
inessive lähdettämisessäni lähdettämisissäni
elative lähdettämisestäni lähdettämisistäni
illative lähdettämiseeni lähdettämisiini
adessive lähdettämiselläni lähdettämisilläni
ablative lähdettämiseltäni lähdettämisiltäni
allative lähdettämiselleni lähdettämisilleni
essive lähdettämisenäni lähdettämisinäni
translative lähdettämisekseni lähdettämisikseni
abessive lähdettämisettäni lähdettämisittäni
instructive — —
comitative — lähdettämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative lähdettämisesi lähdettämisesi
accusative nom. lähdettämisesi lähdettämisesi
gen. lähdettämisesi
genitive lähdettämisesi lähdettämistesi
lähdettämisiesi
partitive lähdettämistäsi lähdettämisiäsi
inessive lähdettämisessäsi lähdettämisissäsi
elative lähdettämisestäsi lähdettämisistäsi
illative lähdettämiseesi lähdettämisiisi
adessive lähdettämiselläsi lähdettämisilläsi
ablative lähdettämiseltäsi lähdettämisiltäsi
allative lähdettämisellesi lähdettämisillesi
essive lähdettämisenäsi lähdettämisinäsi
translative lähdettämiseksesi lähdettämisiksesi
abessive lähdettämisettäsi lähdettämisittäsi
instructive — —
comitative — lähdettämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative lähdettämisemme lähdettämisemme
accusative nom. lähdettämisemme lähdettämisemme
gen. lähdettämisemme
genitive lähdettämisemme lähdettämistemme
lähdettämisiemme
partitive lähdettämistämme lähdettämisiämme
inessive lähdettämisessämme lähdettämisissämme
elative lähdettämisestämme lähdettämisistämme
illative lähdettämiseemme lähdettämisiimme
adessive lähdettämisellämme lähdettämisillämme
ablative lähdettämiseltämme lähdettämisiltämme
allative lähdettämisellemme lähdettämisillemme
essive lähdettämisenämme lähdettämisinämme
translative lähdettämiseksemme lähdettämisiksemme
abessive lähdettämisettämme lähdettämisittämme
instructive — —
comitative — lähdettämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative lähdettämisenne lähdettämisenne
accusative nom. lähdettämisenne lähdettämisenne
gen. lähdettämisenne
genitive lähdettämisenne lähdettämistenne
lähdettämisienne
partitive lähdettämistänne lähdettämisiänne
inessive lähdettämisessänne lähdettämisissänne
elative lähdettämisestänne lähdettämisistänne
illative lähdettämiseenne lähdettämisiinne
adessive lähdettämisellänne lähdettämisillänne
ablative lähdettämiseltänne lähdettämisiltänne
allative lähdettämisellenne lähdettämisillenne
essive lähdettämisenänne lähdettämisinänne
translative lähdettämiseksenne lähdettämisiksenne
abessive lähdettämisettänne lähdettämisittänne
instructive — —
comitative — lähdettämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative lähdettämisensä lähdettämisensä
accusative nom. lähdettämisensä lähdettämisensä
gen. lähdettämisensä
genitive lähdettämisensä lähdettämistensä
lähdettämisiensä
partitive lähdettämistään
lähdettämistänsä 		lähdettämisiään
lähdettämisiänsä
inessive lähdettämisessään
lähdettämisessänsä 		lähdettämisissään
lähdettämisissänsä
elative lähdettämisestään
lähdettämisestänsä 		lähdettämisistään
lähdettämisistänsä
illative lähdettämiseensä lähdettämisiinsä
adessive lähdettämisellään
lähdettämisellänsä 		lähdettämisillään
lähdettämisillänsä
ablative lähdettämiseltään
lähdettämiseltänsä 		lähdettämisiltään
lähdettämisiltänsä
allative lähdettämiselleen
lähdettämisellensä 		lähdettämisilleen
lähdettämisillensä
essive lähdettämisenään
lähdettämisenänsä 		lähdettämisinään
lähdettämisinänsä
translative lähdettämisekseen
lähdettämiseksensä 		lähdettämisikseen
lähdettämisiksensä
abessive lähdettämisettään
lähdettämisettänsä 		lähdettämisittään
lähdettämisittänsä
instructive — —
comitative — lähdettämisineen
lähdettämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.