läimähtäminen

Finnish

Etymology

läimähtää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlæi̯mæhtæminen/, [ˈlæi̯mæhˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): läi‧mäh‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): läi‧mäh‧tä‧mi‧nen

Noun

läimähtäminen

  1. verbal noun of läimähtää
    1. slamming, thudding, banging

Declension

Inflection of läimähtäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative läimähtäminen läimähtämiset
genitive läimähtämisen läimähtämisten
läimähtämisien
partitive läimähtämistä läimähtämisiä
illative läimähtämiseen läimähtämisiin
singular plural
nominative läimähtäminen läimähtämiset
accusative nom. läimähtäminen läimähtämiset
gen. läimähtämisen
genitive läimähtämisen läimähtämisten
läimähtämisien
partitive läimähtämistä läimähtämisiä
inessive läimähtämisessä läimähtämisissä
elative läimähtämisestä läimähtämisistä
illative läimähtämiseen läimähtämisiin
adessive läimähtämisellä läimähtämisillä
ablative läimähtämiseltä läimähtämisiltä
allative läimähtämiselle läimähtämisille
essive läimähtämisenä läimähtämisinä
translative läimähtämiseksi läimähtämisiksi
abessive läimähtämisettä läimähtämisittä
instructive — läimähtämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of läimähtäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative läimähtämiseni läimähtämiseni
accusative nom. läimähtämiseni läimähtämiseni
gen. läimähtämiseni
genitive läimähtämiseni läimähtämisteni
läimähtämisieni
partitive läimähtämistäni läimähtämisiäni
inessive läimähtämisessäni läimähtämisissäni
elative läimähtämisestäni läimähtämisistäni
illative läimähtämiseeni läimähtämisiini
adessive läimähtämiselläni läimähtämisilläni
ablative läimähtämiseltäni läimähtämisiltäni
allative läimähtämiselleni läimähtämisilleni
essive läimähtämisenäni läimähtämisinäni
translative läimähtämisekseni läimähtämisikseni
abessive läimähtämisettäni läimähtämisittäni
instructive — —
comitative — läimähtämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative läimähtämisesi läimähtämisesi
accusative nom. läimähtämisesi läimähtämisesi
gen. läimähtämisesi
genitive läimähtämisesi läimähtämistesi
läimähtämisiesi
partitive läimähtämistäsi läimähtämisiäsi
inessive läimähtämisessäsi läimähtämisissäsi
elative läimähtämisestäsi läimähtämisistäsi
illative läimähtämiseesi läimähtämisiisi
adessive läimähtämiselläsi läimähtämisilläsi
ablative läimähtämiseltäsi läimähtämisiltäsi
allative läimähtämisellesi läimähtämisillesi
essive läimähtämisenäsi läimähtämisinäsi
translative läimähtämiseksesi läimähtämisiksesi
abessive läimähtämisettäsi läimähtämisittäsi
instructive — —
comitative — läimähtämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative läimähtämisemme läimähtämisemme
accusative nom. läimähtämisemme läimähtämisemme
gen. läimähtämisemme
genitive läimähtämisemme läimähtämistemme
läimähtämisiemme
partitive läimähtämistämme läimähtämisiämme
inessive läimähtämisessämme läimähtämisissämme
elative läimähtämisestämme läimähtämisistämme
illative läimähtämiseemme läimähtämisiimme
adessive läimähtämisellämme läimähtämisillämme
ablative läimähtämiseltämme läimähtämisiltämme
allative läimähtämisellemme läimähtämisillemme
essive läimähtämisenämme läimähtämisinämme
translative läimähtämiseksemme läimähtämisiksemme
abessive läimähtämisettämme läimähtämisittämme
instructive — —
comitative — läimähtämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative läimähtämisenne läimähtämisenne
accusative nom. läimähtämisenne läimähtämisenne
gen. läimähtämisenne
genitive läimähtämisenne läimähtämistenne
läimähtämisienne
partitive läimähtämistänne läimähtämisiänne
inessive läimähtämisessänne läimähtämisissänne
elative läimähtämisestänne läimähtämisistänne
illative läimähtämiseenne läimähtämisiinne
adessive läimähtämisellänne läimähtämisillänne
ablative läimähtämiseltänne läimähtämisiltänne
allative läimähtämisellenne läimähtämisillenne
essive läimähtämisenänne läimähtämisinänne
translative läimähtämiseksenne läimähtämisiksenne
abessive läimähtämisettänne läimähtämisittänne
instructive — —
comitative — läimähtämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative läimähtämisensä läimähtämisensä
accusative nom. läimähtämisensä läimähtämisensä
gen. läimähtämisensä
genitive läimähtämisensä läimähtämistensä
läimähtämisiensä
partitive läimähtämistään
läimähtämistänsä 		läimähtämisiään
läimähtämisiänsä
inessive läimähtämisessään
läimähtämisessänsä 		läimähtämisissään
läimähtämisissänsä
elative läimähtämisestään
läimähtämisestänsä 		läimähtämisistään
läimähtämisistänsä
illative läimähtämiseensä läimähtämisiinsä
adessive läimähtämisellään
läimähtämisellänsä 		läimähtämisillään
läimähtämisillänsä
ablative läimähtämiseltään
läimähtämiseltänsä 		läimähtämisiltään
läimähtämisiltänsä
allative läimähtämiselleen
läimähtämisellensä 		läimähtämisilleen
läimähtämisillensä
essive läimähtämisenään
läimähtämisenänsä 		läimähtämisinään
läimähtämisinänsä
translative läimähtämisekseen
läimähtämiseksensä 		läimähtämisikseen
läimähtämisiksensä
abessive läimähtämisettään
läimähtämisettänsä 		läimähtämisittään
läimähtämisittänsä
instructive — —
comitative — läimähtämisineen
läimähtämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.