| third-person possessor
|
|
|
singular
|
plural
|
| nominative
|
laillistuttamisensa
|
laillistuttamisensa
|
| accusative
|
nom.
|
laillistuttamisensa
|
laillistuttamisensa
|
| gen.
|
laillistuttamisensa
|
| genitive
|
laillistuttamisensa
|
laillistuttamistensa laillistuttamisiensa
|
| partitive
|
laillistuttamistaan laillistuttamistansa
|
laillistuttamisiaan laillistuttamisiansa
|
| inessive
|
laillistuttamisessaan laillistuttamisessansa
|
laillistuttamisissaan laillistuttamisissansa
|
| elative
|
laillistuttamisestaan laillistuttamisestansa
|
laillistuttamisistaan laillistuttamisistansa
|
| illative
|
laillistuttamiseensa
|
laillistuttamisiinsa
|
| adessive
|
laillistuttamisellaan laillistuttamisellansa
|
laillistuttamisillaan laillistuttamisillansa
|
| ablative
|
laillistuttamiseltaan laillistuttamiseltansa
|
laillistuttamisiltaan laillistuttamisiltansa
|
| allative
|
laillistuttamiselleen laillistuttamisellensa
|
laillistuttamisilleen laillistuttamisillensa
|
| essive
|
laillistuttamisenaan laillistuttamisenansa
|
laillistuttamisinaan laillistuttamisinansa
|
| translative
|
laillistuttamisekseen laillistuttamiseksensa
|
laillistuttamisikseen laillistuttamisiksensa
|
| abessive
|
laillistuttamisettaan laillistuttamisettansa
|
laillistuttamisittaan laillistuttamisittansa
|
| instructive
|
—
|
—
|
| comitative
|
— |
laillistuttamisineen laillistuttamisinensa
|