laitteleminen

Finnish

Etymology

laitella +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlɑi̯tːeleminen/, [ˈlɑ̝i̯t̪ːe̞ˌle̞mine̞n]
  • Rhymes: -eminen
  • Syllabification(key): lait‧te‧le‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): lait‧te‧le‧mi‧nen

Noun

laitteleminen

  1. verbal noun of laitella
    1. placing or putting around

Declension

Inflection of laitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative laitteleminen laittelemiset
genitive laittelemisen laittelemisten
laittelemisien
partitive laittelemista laittelemisia
illative laittelemiseen laittelemisiin
singular plural
nominative laitteleminen laittelemiset
accusative nom. laitteleminen laittelemiset
gen. laittelemisen
genitive laittelemisen laittelemisten
laittelemisien
partitive laittelemista laittelemisia
inessive laittelemisessa laittelemisissa
elative laittelemisesta laittelemisista
illative laittelemiseen laittelemisiin
adessive laittelemisella laittelemisilla
ablative laittelemiselta laittelemisilta
allative laittelemiselle laittelemisille
essive laittelemisena laittelemisina
translative laittelemiseksi laittelemisiksi
abessive laittelemisetta laittelemisitta
instructive — laittelemisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of laitteleminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative laittelemiseni laittelemiseni
accusative nom. laittelemiseni laittelemiseni
gen. laittelemiseni
genitive laittelemiseni laittelemisteni
laittelemisieni
partitive laittelemistani laittelemisiani
inessive laittelemisessani laittelemisissani
elative laittelemisestani laittelemisistani
illative laittelemiseeni laittelemisiini
adessive laittelemisellani laittelemisillani
ablative laittelemiseltani laittelemisiltani
allative laittelemiselleni laittelemisilleni
essive laittelemisenani laittelemisinani
translative laittelemisekseni laittelemisikseni
abessive laittelemisettani laittelemisittani
instructive — —
comitative — laittelemisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative laittelemisesi laittelemisesi
accusative nom. laittelemisesi laittelemisesi
gen. laittelemisesi
genitive laittelemisesi laittelemistesi
laittelemisiesi
partitive laittelemistasi laittelemisiasi
inessive laittelemisessasi laittelemisissasi
elative laittelemisestasi laittelemisistasi
illative laittelemiseesi laittelemisiisi
adessive laittelemisellasi laittelemisillasi
ablative laittelemiseltasi laittelemisiltasi
allative laittelemisellesi laittelemisillesi
essive laittelemisenasi laittelemisinasi
translative laittelemiseksesi laittelemisiksesi
abessive laittelemisettasi laittelemisittasi
instructive — —
comitative — laittelemisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative laittelemisemme laittelemisemme
accusative nom. laittelemisemme laittelemisemme
gen. laittelemisemme
genitive laittelemisemme laittelemistemme
laittelemisiemme
partitive laittelemistamme laittelemisiamme
inessive laittelemisessamme laittelemisissamme
elative laittelemisestamme laittelemisistamme
illative laittelemiseemme laittelemisiimme
adessive laittelemisellamme laittelemisillamme
ablative laittelemiseltamme laittelemisiltamme
allative laittelemisellemme laittelemisillemme
essive laittelemisenamme laittelemisinamme
translative laittelemiseksemme laittelemisiksemme
abessive laittelemisettamme laittelemisittamme
instructive — —
comitative — laittelemisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative laittelemisenne laittelemisenne
accusative nom. laittelemisenne laittelemisenne
gen. laittelemisenne
genitive laittelemisenne laittelemistenne
laittelemisienne
partitive laittelemistanne laittelemisianne
inessive laittelemisessanne laittelemisissanne
elative laittelemisestanne laittelemisistanne
illative laittelemiseenne laittelemisiinne
adessive laittelemisellanne laittelemisillanne
ablative laittelemiseltanne laittelemisiltanne
allative laittelemisellenne laittelemisillenne
essive laittelemisenanne laittelemisinanne
translative laittelemiseksenne laittelemisiksenne
abessive laittelemisettanne laittelemisittanne
instructive — —
comitative — laittelemisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative laittelemisensa laittelemisensa
accusative nom. laittelemisensa laittelemisensa
gen. laittelemisensa
genitive laittelemisensa laittelemistensa
laittelemisiensa
partitive laittelemistaan
laittelemistansa 		laittelemisiaan
laittelemisiansa
inessive laittelemisessaan
laittelemisessansa 		laittelemisissaan
laittelemisissansa
elative laittelemisestaan
laittelemisestansa 		laittelemisistaan
laittelemisistansa
illative laittelemiseensa laittelemisiinsa
adessive laittelemisellaan
laittelemisellansa 		laittelemisillaan
laittelemisillansa
ablative laittelemiseltaan
laittelemiseltansa 		laittelemisiltaan
laittelemisiltansa
allative laittelemiselleen
laittelemisellensa 		laittelemisilleen
laittelemisillensa
essive laittelemisenaan
laittelemisenansa 		laittelemisinaan
laittelemisinansa
translative laittelemisekseen
laittelemiseksensa 		laittelemisikseen
laittelemisiksensa
abessive laittelemisettaan
laittelemisettansa 		laittelemisittaan
laittelemisittansa
instructive — —
comitative — laittelemisineen
laittelemisinensa
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.