laulo

Ingrian

Etymology

From laulu (“song”) +‎ -o.

Pronunciation

  • (Ala-Laukaa) IPA(key): /ˈlɑu̯lo/, [ˈɫɑu̯ɫŏ̞̥]
  • (Soikkola) IPA(key): /ˈlɑu̯loi̯/, [ˈɫɑu̯ɫo̞i̯]
  • Rhymes: -ɑu̯lo, -ɑu̯loi̯
  • Hyphenation: lau‧lo

Noun

laulo

  1. (folk poetic) synonym of laulu
    • 1915, Volmari Porkka, quoting Anni, “1043. Narvusi, Pärspää. II453”, in Väinö Salminen, editor, Suomen Kansan Vanhat Runot. Länsi-Inkerin runot‎[1], volume III1, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, lines 1-2:
      Laulo suuri, laulo pieni, // Laulo kerta keskimäine,
      Big song, little song, // Central time of singing,

Declension

Declension of laulo (type 4/koivu, no gradation)
singular plural
nominative laulo laulot
genitive laulon lauloin, lauloloin
partitive lauloa lauloja, lauloloja
illative lauloo lauloi, lauloloihe
inessive lauloos laulois, laulolois
elative laulost lauloist, lauloloist
allative laulolle lauloille, lauloloille
adessive laulool lauloil, lauloloil
ablative laulolt lauloilt, lauloloilt
translative lauloks lauloiks, lauloloiks
essive laulonna, lauloon lauloinna, lauloloinna, lauloin, lauloloin
exessive1) laulont lauloint, lauloloint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.