lepuuttaminen

Finnish

Etymology

lepuuttaa +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlepuːtːɑminen/, [ˈle̞puːt̪̚ˌt̪ɑ̝mine̞n]
  • Rhymes: -ɑminen
  • Syllabification(key): le‧puut‧ta‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): le‧puut‧ta‧mi‧nen

Noun

lepuuttaminen

  1. verbal noun of lepuuttaa
    1. resting (giving rest to)

Declension

Inflection of lepuuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative lepuuttaminen lepuuttamiset
genitive lepuuttamisen lepuuttamisten
lepuuttamisien
partitive lepuuttamista lepuuttamisia
illative lepuuttamiseen lepuuttamisiin
singular plural
nominative lepuuttaminen lepuuttamiset
accusative nom. lepuuttaminen lepuuttamiset
gen. lepuuttamisen
genitive lepuuttamisen lepuuttamisten
lepuuttamisien
partitive lepuuttamista lepuuttamisia
inessive lepuuttamisessa lepuuttamisissa
elative lepuuttamisesta lepuuttamisista
illative lepuuttamiseen lepuuttamisiin
adessive lepuuttamisella lepuuttamisilla
ablative lepuuttamiselta lepuuttamisilta
allative lepuuttamiselle lepuuttamisille
essive lepuuttamisena lepuuttamisina
translative lepuuttamiseksi lepuuttamisiksi
abessive lepuuttamisetta lepuuttamisitta
instructive — lepuuttamisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of lepuuttaminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative lepuuttamiseni lepuuttamiseni
accusative nom. lepuuttamiseni lepuuttamiseni
gen. lepuuttamiseni
genitive lepuuttamiseni lepuuttamisteni
lepuuttamisieni
partitive lepuuttamistani lepuuttamisiani
inessive lepuuttamisessani lepuuttamisissani
elative lepuuttamisestani lepuuttamisistani
illative lepuuttamiseeni lepuuttamisiini
adessive lepuuttamisellani lepuuttamisillani
ablative lepuuttamiseltani lepuuttamisiltani
allative lepuuttamiselleni lepuuttamisilleni
essive lepuuttamisenani lepuuttamisinani
translative lepuuttamisekseni lepuuttamisikseni
abessive lepuuttamisettani lepuuttamisittani
instructive — —
comitative — lepuuttamisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative lepuuttamisesi lepuuttamisesi
accusative nom. lepuuttamisesi lepuuttamisesi
gen. lepuuttamisesi
genitive lepuuttamisesi lepuuttamistesi
lepuuttamisiesi
partitive lepuuttamistasi lepuuttamisiasi
inessive lepuuttamisessasi lepuuttamisissasi
elative lepuuttamisestasi lepuuttamisistasi
illative lepuuttamiseesi lepuuttamisiisi
adessive lepuuttamisellasi lepuuttamisillasi
ablative lepuuttamiseltasi lepuuttamisiltasi
allative lepuuttamisellesi lepuuttamisillesi
essive lepuuttamisenasi lepuuttamisinasi
translative lepuuttamiseksesi lepuuttamisiksesi
abessive lepuuttamisettasi lepuuttamisittasi
instructive — —
comitative — lepuuttamisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative lepuuttamisemme lepuuttamisemme
accusative nom. lepuuttamisemme lepuuttamisemme
gen. lepuuttamisemme
genitive lepuuttamisemme lepuuttamistemme
lepuuttamisiemme
partitive lepuuttamistamme lepuuttamisiamme
inessive lepuuttamisessamme lepuuttamisissamme
elative lepuuttamisestamme lepuuttamisistamme
illative lepuuttamiseemme lepuuttamisiimme
adessive lepuuttamisellamme lepuuttamisillamme
ablative lepuuttamiseltamme lepuuttamisiltamme
allative lepuuttamisellemme lepuuttamisillemme
essive lepuuttamisenamme lepuuttamisinamme
translative lepuuttamiseksemme lepuuttamisiksemme
abessive lepuuttamisettamme lepuuttamisittamme
instructive — —
comitative — lepuuttamisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative lepuuttamisenne lepuuttamisenne
accusative nom. lepuuttamisenne lepuuttamisenne
gen. lepuuttamisenne
genitive lepuuttamisenne lepuuttamistenne
lepuuttamisienne
partitive lepuuttamistanne lepuuttamisianne
inessive lepuuttamisessanne lepuuttamisissanne
elative lepuuttamisestanne lepuuttamisistanne
illative lepuuttamiseenne lepuuttamisiinne
adessive lepuuttamisellanne lepuuttamisillanne
ablative lepuuttamiseltanne lepuuttamisiltanne
allative lepuuttamisellenne lepuuttamisillenne
essive lepuuttamisenanne lepuuttamisinanne
translative lepuuttamiseksenne lepuuttamisiksenne
abessive lepuuttamisettanne lepuuttamisittanne
instructive — —
comitative — lepuuttamisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative lepuuttamisensa lepuuttamisensa
accusative nom. lepuuttamisensa lepuuttamisensa
gen. lepuuttamisensa
genitive lepuuttamisensa lepuuttamistensa
lepuuttamisiensa
partitive lepuuttamistaan
lepuuttamistansa 		lepuuttamisiaan
lepuuttamisiansa
inessive lepuuttamisessaan
lepuuttamisessansa 		lepuuttamisissaan
lepuuttamisissansa
elative lepuuttamisestaan
lepuuttamisestansa 		lepuuttamisistaan
lepuuttamisistansa
illative lepuuttamiseensa lepuuttamisiinsa
adessive lepuuttamisellaan
lepuuttamisellansa 		lepuuttamisillaan
lepuuttamisillansa
ablative lepuuttamiseltaan
lepuuttamiseltansa 		lepuuttamisiltaan
lepuuttamisiltansa
allative lepuuttamiselleen
lepuuttamisellensa 		lepuuttamisilleen
lepuuttamisillensa
essive lepuuttamisenaan
lepuuttamisenansa 		lepuuttamisinaan
lepuuttamisinansa
translative lepuuttamisekseen
lepuuttamiseksensa 		lepuuttamisikseen
lepuuttamisiksensa
abessive lepuuttamisettaan
lepuuttamisettansa 		lepuuttamisittaan
lepuuttamisittansa
instructive — —
comitative — lepuuttamisineen
lepuuttamisinensa

Anagrams

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.