Finnish
Etymology
liika + -oittaa + -ella
Pronunciation
- IPA(key): /ˈliː.oi̯telːɑˣ/, [ˈliː.o̞i̯ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
- Rhymes: -elːɑ
- Syllabification(key): lii‧oi‧tel‧la
- Hyphenation(key): lii‧oi‧tel‧la
Verb
liioitella
- to exaggerate, overstate
Conjugation
| Inflection of liioitella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
|
| indicative mood
|
| present tense
|
perfect
|
| 1st sing.
|
liioittelen
|
en liioittele
|
1st sing.
|
olen liioitellut
|
en ole liioitellut
|
| 2nd sing.
|
liioittelet
|
et liioittele
|
2nd sing.
|
olet liioitellut
|
et ole liioitellut
|
| 3rd sing.
|
liioittelee
|
ei liioittele
|
3rd sing.
|
on liioitellut
|
ei ole liioitellut
|
| 1st plur.
|
liioittelemme
|
emme liioittele
|
1st plur.
|
olemme liioitelleet
|
emme ole liioitelleet
|
| 2nd plur.
|
liioittelette
|
ette liioittele
|
2nd plur.
|
olette liioitelleet
|
ette ole liioitelleet
|
| 3rd plur.
|
liioittelevat
|
eivät liioittele
|
3rd plur.
|
ovat liioitelleet
|
eivät ole liioitelleet
|
| passive
|
liioitellaan
|
ei liioitella
|
passive
|
on liioiteltu
|
ei ole liioiteltu
|
| past tense
|
pluperfect
|
| 1st sing.
|
liioittelin
|
en liioitellut
|
1st sing.
|
olin liioitellut
|
en ollut liioitellut
|
| 2nd sing.
|
liioittelit
|
et liioitellut
|
2nd sing.
|
olit liioitellut
|
et ollut liioitellut
|
| 3rd sing.
|
liioitteli
|
ei liioitellut
|
3rd sing.
|
oli liioitellut
|
ei ollut liioitellut
|
| 1st plur.
|
liioittelimme
|
emme liioitelleet
|
1st plur.
|
olimme liioitelleet
|
emme olleet liioitelleet
|
| 2nd plur.
|
liioittelitte
|
ette liioitelleet
|
2nd plur.
|
olitte liioitelleet
|
ette olleet liioitelleet
|
| 3rd plur.
|
liioittelivat
|
eivät liioitelleet
|
3rd plur.
|
olivat liioitelleet
|
eivät olleet liioitelleet
|
| passive
|
liioiteltiin
|
ei liioiteltu
|
passive
|
oli liioiteltu
|
ei ollut liioiteltu
|
| conditional mood
|
| present
|
perfect
|
| 1st sing.
|
liioittelisin
|
en liioittelisi
|
1st sing.
|
olisin liioitellut
|
en olisi liioitellut
|
| 2nd sing.
|
liioittelisit
|
et liioittelisi
|
2nd sing.
|
olisit liioitellut
|
et olisi liioitellut
|
| 3rd sing.
|
liioittelisi
|
ei liioittelisi
|
3rd sing.
|
olisi liioitellut
|
ei olisi liioitellut
|
| 1st plur.
|
liioittelisimme
|
emme liioittelisi
|
1st plur.
|
olisimme liioitelleet
|
emme olisi liioitelleet
|
| 2nd plur.
|
liioittelisitte
|
ette liioittelisi
|
2nd plur.
|
olisitte liioitelleet
|
ette olisi liioitelleet
|
| 3rd plur.
|
liioittelisivat
|
eivät liioittelisi
|
3rd plur.
|
olisivat liioitelleet
|
eivät olisi liioitelleet
|
| passive
|
liioiteltaisiin
|
ei liioiteltaisi
|
passive
|
olisi liioiteltu
|
ei olisi liioiteltu
|
| imperative mood
|
| present
|
perfect
|
| 1st sing.
|
—
|
—
|
1st sing.
|
—
|
—
|
| 2nd sing.
|
liioittele
|
älä liioittele
|
2nd sing.
|
—
|
—
|
| 3rd sing.
|
liioitelkoon
|
älköön liioitelko
|
3rd sing.
|
olkoon liioitellut
|
älköön olko liioitellut
|
| 1st plur.
|
liioitelkaamme
|
älkäämme liioitelko
|
1st plur.
|
—
|
—
|
| 2nd plur.
|
liioitelkaa
|
älkää liioitelko
|
2nd plur.
|
—
|
—
|
| 3rd plur.
|
liioitelkoot
|
älkööt liioitelko
|
3rd plur.
|
olkoot liioitelleet
|
älkööt olko liioitelleet
|
| passive
|
liioiteltakoon
|
älköön liioiteltako
|
passive
|
olkoon liioiteltu
|
älköön olko liioiteltu
|
| potential mood
|
| present
|
perfect
|
| 1st sing.
|
liioitellen
|
en liioitelle
|
1st sing.
|
lienen liioitellut
|
en liene liioitellut
|
| 2nd sing.
|
liioitellet
|
et liioitelle
|
2nd sing.
|
lienet liioitellut
|
et liene liioitellut
|
| 3rd sing.
|
liioitellee
|
ei liioitelle
|
3rd sing.
|
lienee liioitellut
|
ei liene liioitellut
|
| 1st plur.
|
liioitellemme
|
emme liioitelle
|
1st plur.
|
lienemme liioitelleet
|
emme liene liioitelleet
|
| 2nd plur.
|
liioitellette
|
ette liioitelle
|
2nd plur.
|
lienette liioitelleet
|
ette liene liioitelleet
|
| 3rd plur.
|
liioitellevat
|
eivät liioitelle
|
3rd plur.
|
lienevät liioitelleet
|
eivät liene liioitelleet
|
| passive
|
liioiteltaneen
|
ei liioiteltane
|
passive
|
lienee liioiteltu
|
ei liene liioiteltu
|
| Nominal forms
|
| infinitives
|
participles
|
|
|
active
|
passive
|
|
active
|
passive
|
| 1st
|
liioitella
|
present
|
liioitteleva
|
liioiteltava
|
| long 1st1
|
| Person
|
sing.
|
plur.
|
| 1st
|
liioitellakseni
|
liioitellaksemme
|
| 2nd
|
liioitellaksesi
|
liioitellaksenne
|
| 3rd
|
liioitellakseen
liioitellaksensa
|
|
past
|
liioitellut
|
liioiteltu
|
| 2nd
|
inessive2
|
liioitellessa
|
liioiteltaessa
|
agent4
|
liioittelema
|
| Person
|
sing.
|
plur.
|
| 1st
|
liioitellessani
|
liioitellessamme
|
| 2nd
|
liioitellessasi
|
liioitellessanne
|
| 3rd
|
liioitellessaan
liioitellessansa
|
|
negative
|
liioittelematon
|
| instructive
|
liioitellen
|
—
|
1) Used only with a possessive suffix.
2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
|
| 3rd
|
inessive
|
liioittelemassa
|
—
|
| elative
|
liioittelemasta
|
—
|
| illative
|
liioittelemaan
|
—
|
| adessive
|
liioittelemalla
|
—
|
| abessive
|
liioittelematta
|
—
|
| instructive
|
liioitteleman
|
liioiteltaman
|
| 4th3
|
verbal noun
|
liioitteleminen
|
| 5th1
|
| Person
|
sing.
|
plur.
|
| 1st
|
liioittelemaisillani
|
liioittelemaisillamme
|
| 2nd
|
liioittelemaisillasi
|
liioittelemaisillanne
|
| 3rd
|
liioittelemaisillaan
liioittelemaisillansa
|
|
Synonyms
Antonyms
Derived terms
Further reading