limittäminen

Finnish

Etymology

limittää +‎ -minen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlimitːæminen/, [ˈlimit̪̚ˌt̪æmine̞n]
  • Rhymes: -æminen
  • Syllabification(key): li‧mit‧tä‧mi‧nen
  • Hyphenation(key): li‧mit‧tä‧mi‧nen

Noun

limittäminen

  1. verbal noun of limittää
    1. setting or placing (things) so that they partially overlap
    2. interlacing

Declension

Inflection of limittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative limittäminen limittämiset
genitive limittämisen limittämisten
limittämisien
partitive limittämistä limittämisiä
illative limittämiseen limittämisiin
singular plural
nominative limittäminen limittämiset
accusative nom. limittäminen limittämiset
gen. limittämisen
genitive limittämisen limittämisten
limittämisien
partitive limittämistä limittämisiä
inessive limittämisessä limittämisissä
elative limittämisestä limittämisistä
illative limittämiseen limittämisiin
adessive limittämisellä limittämisillä
ablative limittämiseltä limittämisiltä
allative limittämiselle limittämisille
essive limittämisenä limittämisinä
translative limittämiseksi limittämisiksi
abessive limittämisettä limittämisittä
instructive — limittämisin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of limittäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative limittämiseni limittämiseni
accusative nom. limittämiseni limittämiseni
gen. limittämiseni
genitive limittämiseni limittämisteni
limittämisieni
partitive limittämistäni limittämisiäni
inessive limittämisessäni limittämisissäni
elative limittämisestäni limittämisistäni
illative limittämiseeni limittämisiini
adessive limittämiselläni limittämisilläni
ablative limittämiseltäni limittämisiltäni
allative limittämiselleni limittämisilleni
essive limittämisenäni limittämisinäni
translative limittämisekseni limittämisikseni
abessive limittämisettäni limittämisittäni
instructive — —
comitative — limittämisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative limittämisesi limittämisesi
accusative nom. limittämisesi limittämisesi
gen. limittämisesi
genitive limittämisesi limittämistesi
limittämisiesi
partitive limittämistäsi limittämisiäsi
inessive limittämisessäsi limittämisissäsi
elative limittämisestäsi limittämisistäsi
illative limittämiseesi limittämisiisi
adessive limittämiselläsi limittämisilläsi
ablative limittämiseltäsi limittämisiltäsi
allative limittämisellesi limittämisillesi
essive limittämisenäsi limittämisinäsi
translative limittämiseksesi limittämisiksesi
abessive limittämisettäsi limittämisittäsi
instructive — —
comitative — limittämisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative limittämisemme limittämisemme
accusative nom. limittämisemme limittämisemme
gen. limittämisemme
genitive limittämisemme limittämistemme
limittämisiemme
partitive limittämistämme limittämisiämme
inessive limittämisessämme limittämisissämme
elative limittämisestämme limittämisistämme
illative limittämiseemme limittämisiimme
adessive limittämisellämme limittämisillämme
ablative limittämiseltämme limittämisiltämme
allative limittämisellemme limittämisillemme
essive limittämisenämme limittämisinämme
translative limittämiseksemme limittämisiksemme
abessive limittämisettämme limittämisittämme
instructive — —
comitative — limittämisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative limittämisenne limittämisenne
accusative nom. limittämisenne limittämisenne
gen. limittämisenne
genitive limittämisenne limittämistenne
limittämisienne
partitive limittämistänne limittämisiänne
inessive limittämisessänne limittämisissänne
elative limittämisestänne limittämisistänne
illative limittämiseenne limittämisiinne
adessive limittämisellänne limittämisillänne
ablative limittämiseltänne limittämisiltänne
allative limittämisellenne limittämisillenne
essive limittämisenänne limittämisinänne
translative limittämiseksenne limittämisiksenne
abessive limittämisettänne limittämisittänne
instructive — —
comitative — limittämisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative limittämisensä limittämisensä
accusative nom. limittämisensä limittämisensä
gen. limittämisensä
genitive limittämisensä limittämistensä
limittämisiensä
partitive limittämistään
limittämistänsä 		limittämisiään
limittämisiänsä
inessive limittämisessään
limittämisessänsä 		limittämisissään
limittämisissänsä
elative limittämisestään
limittämisestänsä 		limittämisistään
limittämisistänsä
illative limittämiseensä limittämisiinsä
adessive limittämisellään
limittämisellänsä 		limittämisillään
limittämisillänsä
ablative limittämiseltään
limittämiseltänsä 		limittämisiltään
limittämisiltänsä
allative limittämiselleen
limittämisellensä 		limittämisilleen
limittämisillensä
essive limittämisenään
limittämisenänsä 		limittämisinään
limittämisinänsä
translative limittämisekseen
limittämiseksensä 		limittämisikseen
limittämisiksensä
abessive limittämisettään
limittämisettänsä 		limittämisittään
limittämisittänsä
instructive — —
comitative — limittämisineen
limittämisinensä
This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.