lirauttaa

Finnish

Etymology

lira- +‎ -uttaa

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlirɑutːɑːˣ/, [ˈlirɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
  • Rhymes: -utːɑː
  • Syllabification(key): li‧ra‧ut‧taa
  • Hyphenation(key): li‧ra‧ut‧taa

Verb

lirauttaa

  1. (transitive) to spill (used of small amounts of liquid)
  2. (intransitive, euphemistic) to pee or wee

Conjugation

Inflection of lirauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lirautan en lirauta 1st sing. olen lirauttanut en ole lirauttanut
2nd sing. lirautat et lirauta 2nd sing. olet lirauttanut et ole lirauttanut
3rd sing. lirauttaa ei lirauta 3rd sing. on lirauttanut ei ole lirauttanut
1st plur. lirautamme emme lirauta 1st plur. olemme lirauttaneet emme ole lirauttaneet
2nd plur. lirautatte ette lirauta 2nd plur. olette lirauttaneet ette ole lirauttaneet
3rd plur. lirauttavat eivät lirauta 3rd plur. ovat lirauttaneet eivät ole lirauttaneet
passive lirautetaan ei lirauteta passive on lirautettu ei ole lirautettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lirautin en lirauttanut 1st sing. olin lirauttanut en ollut lirauttanut
2nd sing. lirautit et lirauttanut 2nd sing. olit lirauttanut et ollut lirauttanut
3rd sing. lirautti ei lirauttanut 3rd sing. oli lirauttanut ei ollut lirauttanut
1st plur. lirautimme emme lirauttaneet 1st plur. olimme lirauttaneet emme olleet lirauttaneet
2nd plur. lirautitte ette lirauttaneet 2nd plur. olitte lirauttaneet ette olleet lirauttaneet
3rd plur. lirauttivat eivät lirauttaneet 3rd plur. olivat lirauttaneet eivät olleet lirauttaneet
passive lirautettiin ei lirautettu passive oli lirautettu ei ollut lirautettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lirauttaisin en lirauttaisi 1st sing. olisin lirauttanut en olisi lirauttanut
2nd sing. lirauttaisit et lirauttaisi 2nd sing. olisit lirauttanut et olisi lirauttanut
3rd sing. lirauttaisi ei lirauttaisi 3rd sing. olisi lirauttanut ei olisi lirauttanut
1st plur. lirauttaisimme emme lirauttaisi 1st plur. olisimme lirauttaneet emme olisi lirauttaneet
2nd plur. lirauttaisitte ette lirauttaisi 2nd plur. olisitte lirauttaneet ette olisi lirauttaneet
3rd plur. lirauttaisivat eivät lirauttaisi 3rd plur. olisivat lirauttaneet eivät olisi lirauttaneet
passive lirautettaisiin ei lirautettaisi passive olisi lirautettu ei olisi lirautettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. — — 1st sing. — —
2nd sing. lirauta älä lirauta 2nd sing. — —
3rd sing. lirauttakoon älköön lirauttako 3rd sing. olkoon lirauttanut älköön olko lirauttanut
1st plur. lirauttakaamme älkäämme lirauttako 1st plur. — —
2nd plur. lirauttakaa älkää lirauttako 2nd plur. — —
3rd plur. lirauttakoot älkööt lirauttako 3rd plur. olkoot lirauttaneet älkööt olko lirauttaneet
passive lirautettakoon älköön lirautettako passive olkoon lirautettu älköön olko lirautettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lirauttanen en lirauttane 1st sing. lienen lirauttanut en liene lirauttanut
2nd sing. lirauttanet et lirauttane 2nd sing. lienet lirauttanut et liene lirauttanut
3rd sing. lirauttanee ei lirauttane 3rd sing. lienee lirauttanut ei liene lirauttanut
1st plur. lirauttanemme emme lirauttane 1st plur. lienemme lirauttaneet emme liene lirauttaneet
2nd plur. lirauttanette ette lirauttane 2nd plur. lienette lirauttaneet ette liene lirauttaneet
3rd plur. lirauttanevat eivät lirauttane 3rd plur. lienevät lirauttaneet eivät liene lirauttaneet
passive lirautettaneen ei lirautettane passive lienee lirautettu ei liene lirautettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st lirauttaa present lirauttava lirautettava
long 1st1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st lirauttaakseni lirauttaaksemme
2nd lirauttaaksesi lirauttaaksenne
3rd lirauttaakseen
lirauttaaksensa
past lirauttanut lirautettu
2nd inessive2 lirauttaessa lirautettaessa agent4 lirauttama
Possessive forms
Person sing. plur.
1st lirauttaessani lirauttaessamme
2nd lirauttaessasi lirauttaessanne
3rd lirauttaessaan
lirauttaessansa
negative lirauttamaton
instructive lirauttaen —
1) Used only with a possessive suffix.

2) Usually with a possessive suffix (active only).
3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.

* The third-person singular indicative form lirauttaa does not exhibit final gemination,
unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd inessive lirauttamassa —
elative lirauttamasta —
illative lirauttamaan —
adessive lirauttamalla —
abessive lirauttamatta —
instructive lirauttaman lirautettaman
4th3 verbal noun lirauttaminen
5th1
Possessive forms
Person sing. plur.
1st lirauttamaisillani lirauttamaisillamme
2nd lirauttamaisillasi lirauttamaisillanne
3rd lirauttamaisillaan
lirauttamaisillansa

Derived terms

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.