loppupiste

Finnish

Etymology

loppu +‎ piste

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈlopːuˌpisteˣ/, [ˈlo̞pːuˌpis̠te̞(ʔ)]
  • Rhymes: -iste
  • Syllabification(key): lop‧pu‧pis‧te
  • Hyphenation(key): loppu‧piste

Noun

loppupiste

  1. endpoint, end point (as opposed to start point)
  2. (chemistry) endpoint

Declension

Inflection of loppupiste (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative loppupiste loppupisteet
genitive loppupisteen loppupisteiden
loppupisteitten
partitive loppupistettä loppupisteitä
illative loppupisteeseen loppupisteisiin
loppupisteihin
singular plural
nominative loppupiste loppupisteet
accusative nom. loppupiste loppupisteet
gen. loppupisteen
genitive loppupisteen loppupisteiden
loppupisteitten
partitive loppupistettä loppupisteitä
inessive loppupisteessä loppupisteissä
elative loppupisteestä loppupisteistä
illative loppupisteeseen loppupisteisiin
loppupisteihin
adessive loppupisteellä loppupisteillä
ablative loppupisteeltä loppupisteiltä
allative loppupisteelle loppupisteille
essive loppupisteenä loppupisteinä
translative loppupisteeksi loppupisteiksi
abessive loppupisteettä loppupisteittä
instructive — loppupistein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of loppupiste (Kotus type 48/hame, no gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative loppupisteeni loppupisteeni
accusative nom. loppupisteeni loppupisteeni
gen. loppupisteeni
genitive loppupisteeni loppupisteideni
loppupisteitteni
partitive loppupistettäni loppupisteitäni
inessive loppupisteessäni loppupisteissäni
elative loppupisteestäni loppupisteistäni
illative loppupisteeseeni loppupisteisiini
loppupisteihini
adessive loppupisteelläni loppupisteilläni
ablative loppupisteeltäni loppupisteiltäni
allative loppupisteelleni loppupisteilleni
essive loppupisteenäni loppupisteinäni
translative loppupisteekseni loppupisteikseni
abessive loppupisteettäni loppupisteittäni
instructive — —
comitative — loppupisteineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative loppupisteesi loppupisteesi
accusative nom. loppupisteesi loppupisteesi
gen. loppupisteesi
genitive loppupisteesi loppupisteidesi
loppupisteittesi
partitive loppupistettäsi loppupisteitäsi
inessive loppupisteessäsi loppupisteissäsi
elative loppupisteestäsi loppupisteistäsi
illative loppupisteeseesi loppupisteisiisi
loppupisteihisi
adessive loppupisteelläsi loppupisteilläsi
ablative loppupisteeltäsi loppupisteiltäsi
allative loppupisteellesi loppupisteillesi
essive loppupisteenäsi loppupisteinäsi
translative loppupisteeksesi loppupisteiksesi
abessive loppupisteettäsi loppupisteittäsi
instructive — —
comitative — loppupisteinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative loppupisteemme loppupisteemme
accusative nom. loppupisteemme loppupisteemme
gen. loppupisteemme
genitive loppupisteemme loppupisteidemme
loppupisteittemme
partitive loppupistettämme loppupisteitämme
inessive loppupisteessämme loppupisteissämme
elative loppupisteestämme loppupisteistämme
illative loppupisteeseemme loppupisteisiimme
loppupisteihimme
adessive loppupisteellämme loppupisteillämme
ablative loppupisteeltämme loppupisteiltämme
allative loppupisteellemme loppupisteillemme
essive loppupisteenämme loppupisteinämme
translative loppupisteeksemme loppupisteiksemme
abessive loppupisteettämme loppupisteittämme
instructive — —
comitative — loppupisteinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative loppupisteenne loppupisteenne
accusative nom. loppupisteenne loppupisteenne
gen. loppupisteenne
genitive loppupisteenne loppupisteidenne
loppupisteittenne
partitive loppupistettänne loppupisteitänne
inessive loppupisteessänne loppupisteissänne
elative loppupisteestänne loppupisteistänne
illative loppupisteeseenne loppupisteisiinne
loppupisteihinne
adessive loppupisteellänne loppupisteillänne
ablative loppupisteeltänne loppupisteiltänne
allative loppupisteellenne loppupisteillenne
essive loppupisteenänne loppupisteinänne
translative loppupisteeksenne loppupisteiksenne
abessive loppupisteettänne loppupisteittänne
instructive — —
comitative — loppupisteinenne
third-person possessor
singular plural
nominative loppupisteensä loppupisteensä
accusative nom. loppupisteensä loppupisteensä
gen. loppupisteensä
genitive loppupisteensä loppupisteidensä
loppupisteittensä
partitive loppupistettään
loppupistettänsä 		loppupisteitään
loppupisteitänsä
inessive loppupisteessään
loppupisteessänsä 		loppupisteissään
loppupisteissänsä
elative loppupisteestään
loppupisteestänsä 		loppupisteistään
loppupisteistänsä
illative loppupisteeseensä loppupisteisiinsä
loppupisteihinsä
adessive loppupisteellään
loppupisteellänsä 		loppupisteillään
loppupisteillänsä
ablative loppupisteeltään
loppupisteeltänsä 		loppupisteiltään
loppupisteiltänsä
allative loppupisteelleen
loppupisteellensä 		loppupisteilleen
loppupisteillensä
essive loppupisteenään
loppupisteenänsä 		loppupisteinään
loppupisteinänsä
translative loppupisteekseen
loppupisteeksensä 		loppupisteikseen
loppupisteiksensä
abessive loppupisteettään
loppupisteettänsä 		loppupisteittään
loppupisteittänsä
instructive — —
comitative — loppupisteineen
loppupisteinensä

See also

  • päätepiste (“endpoint”) (either the start or end point)

Further reading

This article is issued from Wiktionary. The text is available under Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 unless otherwise noted. Additional terms may apply for the media files.